Julkaistuja kirjoituksia

Elämä on tässä ja nyt - ei ensimmäistäkään huumekokeilua

Viime aikoina olemme kuulleet pysäyttäviä uutisia alaikäisten tekemistä raaoista ryöstö- ja väkivaltarikoksista. Kun oikeus tuomitsi kolme alaikäistä poikaa vankeuteen ikätoverinsa murhasta ns. Koskelan henkirikoksessa, moni saattoi ajatella, että pahempaa ei voi enää tulla. Toista ovat kuitenkin kertoneet viime päivien jutut mm. katujengien ja lapsi-ikäisten tekemistä törkeistä huumausaine- ja väkivaltarikossarjoista. Miten tähän on tultu? Koronaeristys, someriippuvuus, ilmastomuutosahdistus, sodanpelko, päihteiden käytön lisääntyminen vai joku muu? Nopeasti muuttuvien ilmiöiden vuoksi olemme jatkuvasti ”uudessa tilanteessa”. Turvallisuus tarkoittaa vaarojen ja uhkien poissaoloa. Tunteena turvattomuus taas liittyy yleensä lähitulevaisuuden uhkakuvien ennustamattomuuteen. Turvattomuutta lisää tieto nuortemme kasvavista mielenterveys- ja päihdeongelmista sekä huoli pienen joukon kasvattamasta väkivaltarikollisuudesta, jolla on osaltaan syy-seuraussuhde päihteiden käyttöön.

Osa ehdokkaista olisi laillistamassa kannabista. Samalla he ovat huolissaan nuorten mielenterveysongelmien lisääntymisestä, vaikka lukuisissa kansainvälisissä ja kansallisissa tutkimuksissa on todettu, että juuri voimakkaaksi jalostettu kannabis aiheuttaa erityisesti nuorille käyttäjille mielenterveysongelmia. Poliisille tulee päivittäin tehtäviä, jotka liittyvät kannabiksen tai muiden huumeiden aiheuttamiin psykooseihin, itsetuhoisuuteen tai väkivaltaiseen käyttäytymiseen. Päihde- ja mielenterveysongelmissa kamppailevien nuorten haasteena on paitsi matalan kynnyksen hoitopaikkojen saatavuus, myös oman päihdesairauden tunnustaminen sekä hoitoon hakeutuminen ja sitoutuminen. Ilman omaa tahtoa päihdeongelman addiktoitunutta on vaikea auttaa.

Huumausaineiden saatavuus on viime vuosina helpottunut mm. anonyymin nettikaupan ja kannabiksen kotikasvattamojen myötä, eivätkä huumeiden laillistamispyrkimykset helpota tätä asiaa. Olisiko palattava ennalta ehkäisevän toiminnan juurille. Vanhemmilla on velvollisuus asettaa lapsille rakkaudella rakennetut, turvalliset rajat ja kertoa elämän riskeistä ja vaaratekijöistä – myös huumausaineiden vaaroista. Luotettavia aikuisia tarvitaan.

Meidän on vastuullisina päättäjinä kyettävä tekemään kestäviä päätöksiä tulevaisuuden turvaamiseksi. Meidän on pystyttävä katsomaan tulevia sukupolvia silmiin ja sanomaan: me teimme vuoksenne parhaamme. Aikaa ei ole hukattavaksi - elämä on tässä ja nyt.

Veto- ja pitovoimaa julkisilla investoinneilla Satakuntaan (Satakunnan Viikko 22.3.2023 ja Satakunnan Kansa 24.3.2023)

Satakunnan menestys perustuu kilpailukykyyn, hyvinvointiin, osaamiseen ja kansainvälisyyteen. Virkistämme Satakunnan vetovoimaa yhteistyössä. Turvaamme yritysten toimintaedellytykset ja kansainvälistymisen sekä kehitämme koulutusta mm. muuntokoulutuksin. Houkuttelemme Satakunnassa kasvaneet asiantuntijat, lääkärit, hoitajat ja heidän puolisonsa perheineen takaisin kotiin mielenkiintoisten töiden ja oman turvaverkon pariin.

Satakunnan veto- ja pitovoimatekijöitä ovat hyvä arki idyllisessä ympäristössä, monipuoliset palvelut, laadukkaat harrastukset ja pääkaupunkiseutua edullisemmat asumiskustannukset. Kun nämä tekijät ovat kunnossa, Satakuntaan sitoudutaan sydämellä.

Pitovoiman perustana on asukkaiden hyvinvointi ja sen edistäminen kaikin tavoin. Varmistamme Satakunnan hyvinvointialueen Satasairaalan olemassaolon. Erityistason palveluita tarjoavan Satasairaalan sydän on ns. kuuma sairaala, joka tarjoaa meille satakuntalaisille vuoden jokaisena päivänä ja hetkenä, ne palvelut, joita tarvitaan äkillisesti sairastuttua. Kuuman sairaalan muodostavat päivystysalue, teho- ja sydän ja muut valvontaosastot eri potilasryhmille, leikkaussalit ja näihin toimintoihin kiinteästi liittyvät tukipalvelut. Nykyisissä kuuman sairaalan tiloissa on suuria korjauspaineita ja tilat eivät vastaa enää tämän ajan haasteisiin. Uusia, entistä parempia toimintatapoja suunniteltaessa, lähtökohtana on asiakaslähtöisyys.

Sairaalan olemassaolon tärkein edellytys on osaava henkilökunta. Hyvät työolosuhteet nykyvaatimusten mukaisissa tiloissa on houkuttelevat ja innostavat mielenkiintoisen työn ohella.

Suomessa sairaalarakentamiseen on viimeisen vuosikymmenen aikana panostettu huomattavasti. Jyväskylään ja Kajaaniin on rakennettu kokonaan uusi sairaala, Hämeenlinnaan on uusi sairaala rakenteilla. Lähes jokaisessa sairaalassa on tehty erittäin mittavia investointeja, suurempia kuin Satakunnassa.

Kun haluamme, että meillä on tulevaisuudessakin edelleen laajan päivystyksen, tasokkaita palveluja tarjoava opetussairaala, on kuuman sairaalaan investointi elinehto. Kysymys kuuluu, haluammeko, että meillä on Satakunnassa oma laajan päivystyksen sairaala, vai haluammeko lähteä tulevaisuudessa hakemaan tarvitsemiamme palveluita esimerkiksi Turusta tai Tampereelta? Toimiva arki tehdään yhdessä.


Oppilas tarvitsee aikuisen aikaa (Ulvilan Seutu 9.3.2023)

Koulu opettaa, kasvattaa ja välittää. Suomen koululaitos on edelleen maailman parhaimmistoa huolimatta Pisan tulosten notkahduksesta. Suomalaisen koulutusjärjestelmän vahvuus ovat korkeasti koulutetut opettajat ja laaja pedagoginen vapaus toteuttaa opetusta. Tavoitteena meillä kaikilla on onnellinen ja osaava lapsi.

Koululle on kasattu kaiken aikaa lisää tehtäviä, vastuita sekä tavoitteita. Muutoksille ei ole aina annettu tarpeeksi aikaa. Koulun resursseja on leikattu samalla kun vaatimukset osaavista moniosaajista tuovat aina vain enemmän oppimistavoitteita koulun arkeen. On huomattava, että osa oppilaista tarvitsee paljonkin tukea oppiseen ja kasvuun.

Myös lähikoulussa oppilaalla on oikeus saada erityistä ja tarvittavaa tukea niin koulunkäynninohjaajan kuin muiden ammattilaisten taholta. Kouluissa tulee olla myös paikka, jossa voidaan rauhoittua ja oppia niissä tilanteissa, joissa iso ryhmä ei ole paras paikka oppia. Lisäksi on huomioitava, että lähikoululla on suuri merkitys turvalliseen kasvu- ja oppimisympäristöön. Lähikoulua on suosittava aina, kun se on suinkin mahdollista.

Koko suomalaisen yhteiskunnan kannalta on tärkeää, että kaikista pidetään huolta. Tarvitsemme entistä enemmän osaajia ja tekijöitä turvaamaan lasten arkea. Tässä koululla on tärkeä tehtävä löytää ja tukea lapsen oppimista niin, että hän yltää parhaimpaansa. Lisäksi tarvittaessa varhainen puuttuminen ja viranomaisten saumaton yhteistyö on kaiken keskiössä.

Tulevaisuuden kunta on ennen kaikkea sivistyskunta. Varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen on jatkossakin säilyttävä kuntien lakisääteisinä tehtävinä. Siirtoa hyvinvointialueille ei pidä tehdä. Muistettava on, että koulu ei yksin voi vastata oppimisesta ja kasvattamisesta, vaan siitä vastaa pääasiassa koti.

Tärkeää on, että koulu tarjoaa terveen ja turvallisen oppimisympäristön. Koulutuksellinen tasa-arvo kuuluu jokaiselle oppilaalle jokaisessa satakuntalaisessa koulussa. Nyt on aika tehdä töitä lasten tulevaisuuden eteen.


Arvokas ikääntyminen kuuluu kaikille (Satakunnan Kansa 4.3.2023)

Keskusteluissa ihmisten kanssa esille nousee huoli omasta ja lähellä olevien ikäihmisten tulevaisuudesta. He muistuttavat, että Ikääntyminen ei ole sairaus vaan osa elämänkaarta. Monen ikääntyvän tärkein toive on, että he pystyvät asumaan omassa kodissaan mahdollisimman pitkään ja luottamaan siihen, että he tarvittaessa saavat erilaisia palveluita ja yksilöllistä apua.

Tärkeää on keskittyä kotiin annettaviin palveluihin, niiden saatavuuteen ja laadukkuuteen.
Tarpeesta on tehtävä yksilökohtainen palvelusuunnitelma ja ihmisen ääni tulee kuulua. Nopea tiedonkulku ja tiedon hyödyntäminen asiakkaan parhaaksi korostuu. Kokoomus on ehdottanut hoitotakuun lisäksi hoivatakuuta.

Kotona asumisenmturvaa monen iäkkään kohdalla omaishoito. Tämän vuoksi on erittäin tärkeää
huolehtia omaishoitajien jaksamisesta. Omaiset tekevät suuren säästötyön hoitokuluissa, kun hoitavat läheistään kotona, vaikka sen arvokkuutta ei voi koskaan mitata rahassa. On tärkeää, että myös omaishoitajien hyvinvointiin panostetaan.

Satakunnassa on kehitetty ja otettu käyttöön monia hyviä toimintamalleja, joista on saatu kiitosta. Näistä yksi on kombilanssi-toiminta, jossa yhdistyvät koti- ja laitoshoidon geriatrinen osaaminen sekä hoitotasoinen ensihoito. Hoito viedään potilaan luo ja potilasta ei tarvitse siirtää. Hyvät käytännöt on tehty jaettavaksi.

Hyvinvointialueiden sotekeskuksissa tulee olla geriatrista osaamista. Otetaan siis käyttöön
moniammatillinen omatiimimalli ja huolehditaan, että apua ja tukea saadaan oikeaan aikaan, oikeasta paikasta. Satakunnassa voitaisiin erikoistua ikäihmisten hoitoon. Satasairaalassa toimiva opetussairaala voisi toimia alustana geriatrisen opetuksen ja -professuurin kokonaisuudessa.

Hyvistä palveluista huolimatta jossakin vaiheessa kotona selviytyminen ei enää ole mahdollista. Lisäksi
yksinäisyyden tunne voi aiheuttaa pelkoa ja koti voi alkaa tuntua turvattomalta. Silloin on huolehdittava, että tarjolla on ympärivuorokautista hoivaa ja niitä ovat tuottamassa monipuoliset palveluntarjoajat.

Hyvinvointi syntyy inhimillisyydellä ja välittämisellä.

Uuden ajan alku Porissa (Satakunnan Kansa 22.1.2023)

Käynnistynyt vuosi on monella tapaa Porissa uudenlainen, erilainen. Kaupunginjohtajan valinta oli viime vuoden yksi keskeinen ja suurta huomiota saanut projekti. Kaupunginjohtajan rekrytoinnissa lähdettiin siitä, että asioita voidaan tehdä uudella tavalla. Rekrytoinnissa tehtiin oivalla tavalla myös kaupungin brändityötä sekä markkinointia. Pori noteerattiin. Rekrytoinnissa käytetty Porisuhdeneuvoja toi valtavan lisäarvon koko projektille. Hahmon tekijätiimi onkin ansainnut kaiken sen huomion ja palkintojen määrän, mitä heille on myönnetty kuluneen vuoden aikana.

Maaliskuun alussa Porissa aloittaa uusi kaupunginjohtaja Lauri Inna. Innan ja muun henkilöstön johdolla lähdemme tekemään uutta Poria 2030 -luvulle – yhdessä kaupungin strategian mukaisesti.

Hyvinvointialueen käynnistymisen myötä kaupungille jää edelleen tärkeä rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä. Kaupunginvaltuusto saakin käsiteltäväkseen Hyvinvointisuunnitelma 2025 -asiakirjan, joka on tässä työssä merkittävä ohjuri.

Sivistyksen ja elinvoiman merkitys korostuvat myös Porin kehittämistyössä. Olen saanut olla mukana monissa neuvotteluissa, joissa usein törmäämme siihen, että meiltä puuttuu oma hankeyksikkö. EU:n ja kansallisen tason hankerahoitukset tulee käytännössä etsiä ja löytää. Niiden oikea-aikainen hakeminen vaatii omat resurssinsa ja osaamisen: Tämä aihe meidän tulee tarkasti suunnitella ja varmistaa. Näillä rahoilla tehdään juuri niitä kehittämisaihioita, jotka vievät ja kehittävät Poria eteenpäin ja nostavat kaupunkiprofiilia. Tällä hetkellä ero muihin kaupunkeihin on vielä liian suuri.

Ei sovi myöskään unohtaa, että erinomaista työtä tehdään jo nyt Prizztechin ja Samkin yksiköissä, mutta lisävahvistukset tulisi kohdentaa Porin omiin kehityshankkeisiin. Tässä annamme valtavan tasoituksen muille kaupungeille, kun meillä ei ole täysipainoista henkeresurssia. Tähän pitää saada muutos.

Rohkeilla avauksilla ja uusilla panostuksilla rakennetaan tulevaisuuden Poria. Lähtökohdat ovat samat kuin muilla kaupungeilla – mahdollisuudet pitää vain osata hyödyntää.


Nuorten väkivaltaiseen käyttäytymiseen tulee puuttua heti (Karhunkämmen, joulukuu 2022)

Nuorten tekemien rikosten määrä on noussut huolestuttavaksi ajan ilmiöksi ja siltä ei ole voitu välttyä Satakunnassakaan. Lounais-Suomen poliisi tiedotti, että kuluneen vuoden aikana alueella henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten määrä, joissa epäilty on alle 15 -vuotias, on noussut liki 20 prosenttia. Nousua on tapahtunut myös 15-17 -vuotiaiden nuorten kohdalla 15 prosenttia.

Ilmiössä näkyy väkivalta, päihteet, pikkurikokset ja muu erilainen ilkivalta, joita alaikäiset nuoret tekevät. Lisäksi yleensä tapahtuma kuvataan ja videota levitellään eri sosiaalisen median kanavissa. Kuvatut klipit voivat olla hyvinkin raakoja tai muuten epäasiallisia.

Merkkejä nuorten jengiytymisestä on tullut myös poliisin tietoon. Silloin toiminta on vieläkin organisoituneempaa ja mukana näyttäytyy huumeet.

Syitä häiriökäyttäytymiseen voi olla nuorten kohdalla useita. Koronan jälkeen moni tekeminen tai harrastus on saattanut jäädä pysyvästi tauolle, myös erilainen ahdistus on voinut lisääntyä.

Nuorille pitää tehdä hyvin selväksi, mitä seurauksia fyysisestä tai henkisestä väkivallasta todellisuudessa koituu. Itse tervehdin ilolla sitä aikaa, kun jokaisella koululla oli nimetty koulupoliisi, joka piti aktiivisesti yhteyttä omaan kouluunsa ja tiesi arjen tapahtumista sekä antoi laillisuuskasvatusta.

Huoli häiriökäyttäytymisestä on kaikilla viranomaisilla. Tärkeää on, että nuorten tekemisistä tiedetään ja tieto kulkee. Kodin ja koulun välinen vuoropuhelu on erityisen tärkeää, jotta tiedämme, mitä nuorien keskuudessa tapahtuu. Meidän aikuisten tehtävänä on turvata nuorten hyvinvointi ja turvallisuus. Varhainen puuttuminen on parasta välittämistä.


Satasairaala uudistuu ja rajapinnat häviävät (Satakunnan Kansa 27.12.2021, Satakunnan Viikko 29.12.2021)

Vahva erikoissairaanhoito on maakuntamme kehityksen edellytyksistä. Satasairaala on laajan päivystyksen sairaala ja tarkoittaa meille satakuntalaisille erikoisosaamista vaativaa, laajan hoitotason palvelurakennetta. Satasairaalan olemassaolo ei ole itsestäänselvyys. Sen olemassa olon edellytyksinä ovat osaava henkilökunta, laadukas hoito ja jatkuva toiminnan kehittäminen, kilpailukykyinen infrastruktuuri, ja se, että me satakuntalaiset haluamme alueella olevan oman, eritystason palveluja tarjoavan sairaalan.

Satasairaalassa on menossa Satasairaala uudistuu -hanke. Sen yksi iso kokonaisuus on käynnissä oleva Satapsykiatrian rakentaminen, joka valmistuu vuoden 2023 aikana. Hanke on historiallisesti suuri myös kustannusten näkökulmasta. Investointi on kuitenkin täysin välttämätön sekä lainsäädännöllisestä näkökulmasta että toiminnan kehittämisen kannalta. Satapsykiatrian toimintojen tuominen pääosin somaattisen sairaalan yhteyteen tuo myös niin paljon toiminnallisia etuja, että hanke on taloudellisestikin kannattava.

Satasairaala uudistuu -hankkeen seuraavassa vaiheessa suunnitellaan koko maakunnan tarpeet vahvasti huomioiden ja nimenomaan optimaalisen toiminnan lähtökohdista ns. kuumasairaalan toiminnallinen kokonaisuus. Tämä kokonaisuus on se osa sairaalaa, joka tarjoaa meille satakuntalaisille vuoden jokaisena päivänä, jokaisena hetkenä palvelut, joita tarvitaan äkillisesti sairastuessaan. Voidaan sanoa, että kuumasairaalan toiminnat muodostavat Satasairaalan ytimen. Tässä ytimessä ovat päivystysalue, teho- ja valvontaosastot eri potilasryhmille, leikkaussalit ja näihin toimintoihin kiinteästi liittyvät tukipalvelut.

Nykyisissä tiloissa on suuria korjauspaineita ja tilat eivät vastaa enää tämän ajan haasteisiin. Vaikka tulevaisuuden sairaalan toiminnot kehittyvät, myös seiniä tarvitaan edelleen. Nykyisellään neliöt eivät ole oikeissa paikoissa oikeille toiminnoille. On hyvä huomioida, että toimivat tilat vaikuttavat moneen, esimerkiksi kilpailuun siitä, halutaanko meidän omaan sairaalan hoitoon. Toimivat tilat luovat työhyvinvointia ja vaikuttavat siihen, kuinka kilpailukykyinen työnantaja on.

Viime vuodet ovat lisäksi osoittaneet, että sairaalatilojen muunneltavuus on erityisen merkityksellistä, jotta erilaisia hoitotarpeeseen vaikuttaviin tekijöihin pystytään reagoimaan nopeasti ja tehokkaasti.

Tulevien hyvinvointialueiden rahoitus ei lisäänny. Siksi on tärkeää, että rakentamisen kustannukset ovat maltillisia sairaalan kokonaisbudjetin menoihin nähden ja tilojen suunnittelu tehdään huolella. Tuleva sote-uudistus ei pysäytä investoinnillisia tarpeita ja suunnittelua tulee viedä voimallisesti eteenpäin.

Uusien hyvinvointialueiden aloittaessa yhtenä tavoitteena on perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rajapintojen yhteensovittaminen. Vahva osaajien verkosto – ihmiset - tekevät työn. Toimivat sekä modernit tilat ovat osaajien lisäksi toiminnan kulmakivi myös tulevaisuudessa.


Uudella kaupunginvaltuustolla työntäyteinen syksy (Satakunnan Kansa, syyskuu 2021)

Valtuustotyöskentely uusien päättäjien johdolla on lähtenyt vauhdikkaasti käyntiin. Porissa valtuusto
uusiutui merkittävästi ja uusia valtuutettuja on peräti 24 59:stä. Syksy onkin Porissa käynnistynyt jo valtuutettujen koulutusrupeamalla. Perehdytys on tärkeä vaihe valtuustotyöskentelyn aloittamisessa
ja se on tarpeellista ihan jokaiselle valtuutetulle. On tärkeää taustoittaa asiakokonaisuuksia, sillä se helpottaa asioiden haltuun ottamista ja jouhevoittaa päätöksentekoa.

Myös valtuustotyöskentelyä pitää voida uudistaa. Porissa otetaankin käyttöön valtuuston kokouksien yhteydessä pidettävät tiiviit tietoiskut eri aihekokonaisuuksista. Erilaiset iltakoulut laajojen asioiden käsittelyissä tulevat varmasti tarpeeseen kauden aikana. Taustatilaisuuksia järjestetään jatkossa myös medialle. Lisäksi viranhaltijat ovat aina valtuustoryhmien käytettävissä ja auttavat ryhmiä tiedonhaussa.

Luottamushenkilöt ja viranhaltijat pohtivat Porin tulevaisuutta Porin Nuorkauppakamarin ja kaupungin yhteisessä Tulevaisuusfoorumissa lokakuussa. Se on hyvä lähtölaukaus kaupungin strategiatyön valmistelulle.

Porin visiossa todetaan, että "porilainen pärjää. Aina." Pohdittavaa meillä onkin siinä, miten pidämme porilaiset tyytyväisinä, jotta he haluavat olla porilaisia nyt ja aina. Tämä edellyttää sitä kuuluisaa pitovoimaa. Hyvä elinympäristö ja toimiva sekä ketterä palvelurakenne ovat tärkeitä. Kun
kaupunkilainen tarvitsee palveluita, ne pitää olla mutkattomasti saatavilla.

Oma lukunsa on vetovoima. Visiossamme mainitaan myös, että Pori kasvaa kestävästi ja
verkottuu vahvasti. Tarvitaan vetovoimaa yrityksille. Tässä Honkaluodon ja koko lentokenttäalueen kehittäminen on tärkeä kokonaisuus. Edellytyksenä on, että pystymme ketterästi tarjoamaan yrityksille tontteja ja tiloja.

Kasvu vaatii tuekseen hyviä liikenneyhteyksiä. Nyt onkin aika katsoa valtateiden 2 ja 11 suuntaan sekä raideliikenteen ja lentoliikenteen tulevaisuuteen. Kaikki tämä vaatii vahvaa verkostoitumista ja paikkansa ottamista Suomen 10. suurimpana kaupunkina.

Porin yliopistokeskuksen ja korkeakoulutuksen kehittämiseen liittyvä selvitys tehtiin viime kaupunginhallituksen aloitteesta. Yliopistotasoinen koulutus ja vahva yliopistokeskus osana muuta korkeakouluverkkoa on hyvin tärkeää maakunnan kehittämisessä. Nyt on selvityksen jalkauttamisen aika.

Myös osaavasta työvoimasta on monessa yrityksessä pulaa. Ratkaisuja joustavien koulutusmallien löytämiseen yhdessä yritysten ja oppilaitosten kanssa on etsittävä.

Sote-uudistus on merkittävä. Nyt on keskityttävä siihen, että satakuntalaiset saavat uudella hyvinvointialueella parhaat ja oikea-aikaiset palvelut. Tässäkin Porin pitää profiloitua vahvana ja
yhteistyökykyisenä maakunnan keskuskaupunkina.

Alkaneen valtuustokauden aikana yhteistyö ja yhdessä tekemisen merkitys korostuu. Isoja asiakokonaisuuksia ei viedä maaliin repimällä, vaan rakentamalla. Kipeitäkin päätöksiä on tiedossa, mutta yhteistyö ja avoimuus auttavat. Porilaisuus on asenne ja sitä meiltä löytyy!

Yhteistä näkemystä tarvitaan ikäihmisten palveluista päätettäessä (Satakunnan Kansa 26.5.2021)

Sakari Muurinen kirjoitti analyysin otsikolla: ”Sopu lähellä Porin perusturvassa” Satakunnan Kansassa 16.5.2021. Artikkeli käsitteli Porin perusturvan tehostettua palveluasumista ja siihen liittyvää palveluntuottajien tilannetta. Asia on tosiaan ollut myös poliittisesti pinnalla.

Kyse on lyhyesti siitä, että yksityiset palveluntuottajat ovat toistuvasti esittäneet huolensa, että kaupungin maksama vuorokausihinta vanhusten tehostetussa palveluasumisessa ei ole riittänyt kattamaan kuluja. Jokainen ymmärtää, että näin toiminta ei pitkään kannata ja uhkana on pienten palveluntuottajien ajautuminen konkurssiin.

Niin kuin Muurinen kirjoitti, kokoomuksen edustaja on ollut yhteydessä tämän hädän keskellä demareihin - toki myös muihinkin. Miksi näin tehtiin? Lukuisat yhteydenotot, joita asian ympäriltä olemme saaneet ja huoli palveluverkosta sekä tulevaisuuden näkymistä ikäihmisten palveluissa, sai meidät toimimaan.

Politiikassa mikään puolue ei onnistu yksin, vaan asioita viedään eteenpäin yhdessä. Meille on tärkeää, että asiaa katsotaan kokonaisuutena ja ennen kaikkea asiakkaan näkökulmasta. Tämä on asiakokonaisuus, jossa tarvitaan pitkänäköisyyttä. Ikäihmisten määrä lisääntyy ja erilaisia palvelumuotoja tulee kehittää entisestään. Siksi on rikkaus, että tuottajia on erilaisia ja erikokoisia. Tähän tarvitaan kaupungin omaa tuotantoa, pieniä palveluntuottajia ja toisaalta suurempia toimijoita. Kaikki ovat tärkeitä lenkkejä, jotta palvelut toimivat ja kehittyvät.

Asia etenee ja on nyt perusturvalautakunnan päätöksellä palautettu uudelleen valmisteluun ja neuvotteluun hinnankorotusehdotusten osalta. Rakentavalla ja yhteistyötä korostavalla otteella luodaan tässäkin luottamusta.

Tärkeää on, että palveluja voidaan tuottaa monipuolisesti iäkkäille jatkossakin. On ikäihmisen etu, että hänellä on mahdollisuus valita asuinpaikkansa inhimillisestä näkökulmasta ja omista tarpeistaan katsoen myös tehostetussa palveluasumisessa. On syytä muistaa, että yksityisetkin palveluntuottajat työllistävät suuren määrän ihmisiä. Heidänkin tulevaisuutensa ja työrauha on turvattava.

Kokoomus on pitkään ajanut niin kaupunginhallituksessa kuin perusturvalautakunnassa palvelusetelin laajaa käyttöä. Se mahdollistaa valinnan vapauden ja asiakkaan äänen kuuluvuuden. Vaikka päätökset palvelusetelin käytöstä on tehty, se ei edelleenkään toimi käytännössä ideaalilla tavalla. Siihen on ehdottomasti saatava muutos tulevalla valtuustokaudella.


Nopeita ja tehokkait toimia lasten ja nuorten hyväksi tarvitaan nyt

(Julkaistu Satakunnan Viikossa 10.3.2021)

Nuorten elämää ja sosiaalisia suhteita on rajoitettu merkittävästi koronavuoden aikana. Nyt jälleen ollaan tilanteessa, jossa etäopetus yläkouluikäisten kohdalla realisoituu ja harrastusmahdollisuuksia on rajattu. Toisen asteen opiskelijat ovat jo opiskelleet osaksi etänä, korkeakoulut lähes kokonaan etänä.

Pääosalla nuorista menee edelleen hyvin, mutta osa voi erittäin huonosti - kymmenen prosenttia on vaarassa pudota yhteiskunnan ulkopuolelle. Tämä on ollut nähtävissä jo ennen koronaa ja esimerkiksi poliisi on nostanut huolen esiin. Pahoinvointi on näkynyt poliisin mukaan häiriökäyttäytymisenä ja päihteidenkäytön lisääntymisenä – myös huumausaine-, väkivalta- ja omaisuusrikollisuudessa nähdään nousua. Nuorten tekemät väkivaltaiset teot eri puolilla Suomea ovat tavoittaneet ja järkyttäneet ihmisiä.

Kokemukset osoittavat jo nyt, että monen nuoren kohdalla kuormitus on korona-aikana lisääntynyt. Vähäiset kontaktit koulun aikuisiin ovat lisänneet oppimisen haasteita ja mielialaongelmia. Osaa etäopetuksessa olleista nuorista ei tavoitettu ollenkaan. Myös jaksaminen heikentyi.

Lasten ja nuorten parissa työskentelevistä aikuisista suurin osa on kuntien palveluksessa, joissa taloudelliset haasteet ovat tulevaisuudessakin todelliset. Sosiaalityöntekijöiden virkoihin ei ole hakijoita ja tekijöistä on jo nyt kova pula. Työ- ja asiakasmäärät ovat liian suuria ja se vaikuttaa työhyvinvoinnin lisäksi myös sosiaalipalveluiden laadun varmistamiseen. Siksi nyt on viimeinen aika pohtia, miten lastensuojelussa töitä voidaan järjestää uudella tavalla esimerkiksi palkkaamalla lisää sosiaaliohjaajia. Yhdessä tiimityönä voidaan löytää uudenlaisia työskentelymalleja ja kehittää sosiaalitoimen palveluja.

Myös terveydenhuollon puolella psykiatrisista sairaanhoitajista, koulutoimessa koulukuraattoreista sekä psykologeista on pulaa. Kun harrastuksetkin ovat tauolla, tuttu aikuinen ei ole sitäkään kautta läsnä. Huoli harrastuksiin palaamisesta joskus normaalin koittaessa on monella seuratyöntekijällä suuri.

Olen erittäin iloinen, että Porissa tämän vuoden budjettiin saatiin rahoitus muutaman perhetyöntekijän palkkaamiseen kouluihin. Tämä on hyvä alku. Nyt on aika pohtia, olisiko aika palata poliisissakin vanhaan hyvään koulupoliisimalliin, jossa jokaisella koululla oli oma koulupoliisi. Se toisi ennalta ehkäisevään toimintaan yhden tärkeän lenkin lisää.

Porissa oltiin aikanaan edelläkävijöitä moniammatillisen Ankkuri-toiminnan käynnistämisessä. Myös muita hyviä käytäntöjä on jo käytössä ja laajennettavissa. Resurssit ovat tulevaisuudessakin kireät, joten tehokkaampia yhteistyön muotoja, nopeaa puuttumista, uudenlaisia työskentelyn muotoja ja tiedonkulun tehostamista viranomaisten välillä voi ja pitää tarkastella. Kuten tiedämme, jo viikko on nuorten silmin katsottuna ikuisuus. Ensiarvoisen tärkeää on, että toimet ovat oikea-aikaisia ja nopeita. Varhaisen puuttumisen ja aikuisten turvaverkon merkitys lasten ja nuorten elämässä korostuvat nyt äärimmäisen paljon.

Tutkimus vahvasti osaksi ikäihmisten hoivaa - geriatrian professuuri Poriin

(Julkaistu Satakunnan Kansassa 29.1.2021)

Porin yliopistokoulutuksen laajentaminen on saanut reilusti tuulta purjeisiinsa. Nyt pohdimme jo aidosti, miten tieteellistä koulutusta maakunnassa kehitetään.

Tähän keskusteluun haluan jälleen nostaa geriatrian professuurin. Ikäihmisten hoitoon erikoistunut lääketiede ja tutkimus olisi ajankohtainen alue eikä vähiten siksi, että väestön ikääntyessä ja paineiden kohdistuessa terveydenhuoltoon ja hoitotyöhön meidän pitää löytää avauksia, jotta ala houkuttelee ja pitää kiinni osaajista.

Pohjat ovat vahvat. Satasairaala toimii opetussairaalana, johon kuuluu merkittävänä osana lääkäreiden ja muiden terveydenhuoltoalan opiskelijoiden kouluttaminen sekä henkilöstön tutkimus- ja koulutustyö. Opetuksesta vastaavat erikoisalojen lääkäriopettajat, jotka opetuksen ohella tekevät usein potilas- ja tutkimustyötä. Myös opetushoitajilla on keskeinen roolinsa. Koulutus- ja tutkimustyötä tehdään myös Porin perusturvassa.

Käsittelimme viime sairaanhoitopiirin yhtymähallituksessa Turun yliopistollisen keskussairaalan erityisvastuualueen opetuksen ja koulutuksen toimintasuunnitelmaa vuoteen 2023 saakka. Suunnitelmaan on kirjattu Tyksin, Satasairaalan ja Vaasan sairaanhoitopiipirin näkemykset yhteisistä koulutuksellisista tavoitteista. Monitieteellisellä ja asiakaslähtöisellä tutkimuksen kehittämisellä varmistetaan henkilökunnan osaaminen muuttuvassa toimintaympäristössä. Keskeistä on yhteistyö koulutusorganisaatioiden kanssa. Erva-yhteistyö mahdollistaakin koulutuksellisen ja tieteellisen toiminnan laajemmalla väestöpohjalla.

Myös Porissa tapahtuu. Himmelin muutoshanke sisältää suunnitelman maakunnallisen geriatrisen hoidon keskuksesta. Siellä toimisi geriatrian poliklinikka, arviointi- ja kotiinkuntoutusyksikkö, omaishoidon tukeminen ja lyhytaikaishoito. Keskus antaa valmistuessaan erinomaiset toimintaedellytykset tutkimuksellisen näkökulman vahvistamiseen ja mahdollisuuden yhteistyöhön maakunnan perusterveydenhuollon muiden yksiköiden kanssa.

Satakunnan vahvuutena on myös robotiikka. Uusilla innovaatioilla ja teknologialla on oma roolinsa hoitotyön kehittämisessä. Teknologian avulla voidaan tuoda esimerkiksi turvaa ikäihmisten arkeen ja helpottaa itsenäistä asumista. Innovaatioalustat näkyvät jo nyt muun muassa Samkin ja Satasairaalan yhteistyössä.

Henkilöstö on kaiken toiminnan voimavara - osaamisen kehittäminen taas strateginen valinta. Valmistuva hoitohenkilöstö antaa arvoa sille, miten omalla urallaan voi kehittyä ja millaiset valmiudet ympäristö tähän tarjoaa. Lisäksi pidämme kiinni osaajista ja voimme rekrytoida uusia ammattilaisia.

Satasoten valmistelu on käynnissä. Nyt on aika arvioida, haluammeko nostaa tieteellisen sekä tutkimuksellisen ja moniammatillisen geriatrisen osaamisen eturiviin ja siten olla suunnannäyttäjänä ikäihmisten hoidossa. Tähän meiltä löytyy kaikki edellytykset – kaiketi tahtoakin.


Työturvallisuuden harjoitusalue ja yhteinen koulutuskeskus tuovat Pelastusharjoitusalueen toiminnalle uuden suunnan (Julkaistu Satakunnan Kansassa 10/2020)

Porin kaupunki on lähtenyt panostamaan lentokentän läheisyydessä sijaitsevaan Pelastusharjoitusalueen kehittämiseen. Uusi säätiön hallitus on aloittanut keväällä ja saanut toimeksiannon laatia alueelle uuden strategian sekä kumppanuussopimuksen kaupungin kanssa. Lisäksi säätiön uusi asiamies on aloittanut tehtävässään elokuussa.

Ensimmäinen konkreettinen askel onkin otettu ripeästi Porin lentokenttäalueella toimivien Pelastusharjoitusalueen (PeHa), Suomen Ilmailuopiston sekä Länsirannikon Koulutus Oy WinNovan kesken. Viime viikolla allekirjoitettiin aiesopimus yhteisen koulutuskeskuksen rakentamisesta. Hankkeen rakennuttajana toimii Porin Aikuiskoulutussäätiö.

Lentokenttäalueelle on syntymässä valtakunnallisesti moderni ja monipuolinen turvallisuus- ilmailu- ja logistiikka-alan koulutuskeskittymä. Se mahdollistaa myös PeHan kehittämisen valtakunnallisen ja kansainvälisen tason koulutusalueeksi. Alueella tapahtuvan turvallisuusalan viranomaisten, yksityisen ja kolmannen sektorin koulutuksien tarjonta ja mahdollisuudet laajenevat hankkeen myötä huomattavasti. Merkittävää on lisäksi toimijoiden koulutuksellisen yhteistyön tiivistäminen sekä uudenlaisten opetusmahdollisuuksien kehittäminen moderneissa oppimisympäristöissä.

PeHan kehittäminen ei tule jäämään vain koulutuskeskuksen rakentamiseen vaan kunnianhimon taso on paljon korkeammalla. Uuden strategian kaksi kivijalkaa muodostuvat vahvasti viranomaistoiminnan ja toisaalta yritysturvallisuuden ympärille. Alue haluaa jatkossakin vastata korkean profiilin viranomaistoiminnan harjoituskriteerien vaatimuksiin. Turvallisuusala joutuu jatkuvasti uusien haasteiden eteen ja siksi on tärkeää, että eri viranomaistoimijoille voidaan luoda vahvat fyysiset, mutta tulevaisuudessa myös simulaatiopohjaiset harjoitusedellytykset juuri Porissa. Puolustusvoimien, Rajavartiolaitoksen, pelastustoimen, poliisin sekä Satasairaalan harjoitustoiminnan kehittäminen edelleen on tärkeä osa toimintaa - myös toimijoiden valtakunnan yksiköiden näkökulmasta.

Toinen mittava uudistus alueella on työturvallisuusharjoitusalue -hanke, joka käynnistetään jo tänä syksynä. Hankkeen tavoitteena on vastata laajasti yritysmaailman tarpeisiin ja tarjota eri organisaatioille mahdollisimman laadukkaat ja aitoa ympäristöä vastaavat harjoitusmahdollisuudet työturvallisuuden ympärillä. Satakunta on teollisuusmaakunta ja erilaisten tehdasaluesimulaattorien rakentaminen mahdollistaa harjoittelua esimerkiksi suljetussa tilassa, vaarallisten aineiden käsittelyssä tai palvelualoilla aggressiivisten henkilöiden kohtaamisessa - yritysten tarpeita kuullen. Yksi konkreettinen esimerkki harjoitusalueen kehittämisestä on korkean paikan työskentelyn simulaattori, joka on käytössä jo myöhemmin syksyllä. Tarve ennalta ehkäistä työtyötapaturmia on ilmeinen, sillä vuoden 2017 aikana Suomessa sattui Tilastokeskuksen mukaan yhteensä yli 138 000 työtapaturmaa. Työturvallisuuden edistäminen vaatii järjestelmällisiä toimenpiteitä, varautumista ja käytännön harjoituksia.

Vahva tahtotila ja nyt tehtävät panostukset ovat merkittävä osa koko lentokenttäalueen sekä Satakunnan koulutuksen ja työelämän kehittämistä. Elinvoiman sekä kilpailukyvyn lisääminen maakunnassa vaatii juuri näitä tekoja ja positiivisia, kasvua tukevia hankkeita.

Satasairaalan investointeja ei voi jättää tekemättä (Julkaistu Satakunnan Kansassa 25.9.2020)

Toimittaja Sakari Muurinen kirjoitti Satakunnan Kansan pääkirjoituksessa 23.9.2020 otsikolla: Satasairaalan jättihanke osuu huonoon hetkeen. Kirjoitus jätti huomioimatta investointien taustalla olevat syyt, mikä näin päättäjän näkökulmasta vaatii täydentämistä.

Muurinen nosti esiin "sairaalanmäelle nousevat hulppeat tilat psykiatriselle osastonhoidolle sekä avohoidolle". Satasairaala on laajan päivystyksen sairaala ja se tuo mukanaan vastuun laajan päivystyksen velvoitteista. Psykiatrian päivystys muiden erikoisalojen yhteydessä on lain tuoma vaatimus, johon pitää vastata. Lisäksi nykyisistä tiloista Harjavallassa aika on ajanut ohi. Jo pelkästään potilaiden kuljettamisesta Porin ja Harjavallan välillä vuositasolla kertyy maailmanympärysmatkan verran ajokilometrejä.

Huoli kuntataloudesta ymmärretään myös Satasairaalassa ja samat säästö- ja kustannuspaineet heijastuvat sairaalan toimintaan. Sairaanhoitopiiri on käynnistänyt tuottavuusohjelman sekä talouden tasapainotustoimet, joilla etsitään säästöjä tuleville vuosille. Säästöjen saavuttamiseksi tarvitaan myös tiivistä yhteistyötä kuntien kanssa. Peruspalveluiden toimiminen ja avun saaminen nopeasti omasta kotikunnasta vähentää potilasvirtaa erikoissairaanhoitoon ja päivystykseen. Ennalta ehkäisevillä palveluilla on lisäksi iso merkitys.

Investointeja sairaalamaailmassa ei voi jättää tekemättä, mutta niiden on maksettava itsensä takaisin. Käsillä olevat hankkeet on mietitty Satasairaalassa hyvin tarkasti. Suunnittelussa on vahvasti huomioitu se, että tulevaisuuden hoitotyö muuttuu kaiken aikaa. Esimerkiksi vuodepaikkojen määrä vähenee tasaiseen tahtiin sairaalanmäellä muiden muassa päiväsairaalatoiminnan ja digitalisaation ansiosta.

Se ei kuitenkaan sulje pois sitä tosiasiaa, että vanhat seinät ja tilat eivät aina vain taivu uuteen. Oman harminsa myös sairaalan tilaverkossa tuovat huonokuntoiset tilat. Siksi investointeja seiniin on myös pakko tehdä. Tulevaisuuden rakennushankkeet tuleekin arvioida tarkasti niin, että ne vastaavat tuottavuuden lisäämiseen sekä tehokkuustarpeisiin. Satasairaalan investoinnit somaattisten hoitotilojen kehittämiseen maksavat itsensä takaisin 10-12 vuodessa.

Kokonaisuus haastaa myös henkilöstöä. Jatkuva muutos- ja kehittämistarve heijastuu henkilöstön käyttöön ja sitä kautta heidän sijoittumiseen, työhyvinvointiin ja jaksamiseen. Samaan aikaan tulee huomioida, että kilpailemme osaavasta henkilökunnasta muiden työnantajien kanssa. Osaava henkilöstö ei ole itsestäänselvyys vaan vaatii sekin panostuksia. Monen alan erikoislääkäreistä on meilläkin huutava pula.

Satakuntalaiset ansaitsevat laadukasta hoitoa. Tähän liittyy olennaisesti päivystyksen aseman turvaaminen. Kun apua tarvitaan, sitä pitää saada läheltä. Satasairaalan pitää olla vetovoimainen työpaikka ammattilaisille ja hyvän hoidon tuottaja asiakkaille. Tähän emme ilman investointeja pysty.

Mari Kaunistola, sairaanhoitopiirin yhtymähallituksen jäsen (kok.)

Jaakko Aromaa, Satakunnan sairaanhoitopiirin valtuuston II vpj. (kok.)


Satasairaala on tutkitusti tehokas, tuottava ja asiakasystävällinen (Julkiastu Satakunnan Kansa 4/20)

Satasairaala pärjäsi hienosti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemässä vuosittaisessa sairaaloiden tuottavuus 2018 -vertailussa. Tämä on asia, josta me satakuntalaiset voimme olla ylpeitä. Vertailun tuloksista ilmenee, että Satasairaalan tuottavuus oli 11 prosenttiyksikköä valtakunnan keskiarvoa parempi, kun vertailussa on mukana kaikki Suomen keskussairaalat (20 kpl). Tuottavuudella tarkoitetaan annettujen hoitojen ja annetuista hoidoista aiheutuneiden kokonaiskustannusten välistä suhdetta.

Erinomaisen tuottavuuden ansiosta somaattisen erikoissairaanhoidon kustannukset ovat selvästi alle valtakunnan keskiarvoa, vaikka erikoissairaanhoidon palvelujen käyttö Satakunnassa on runsasta.


Hyvästä kustannustehokkuudesta huolimatta Satasairaalassa on käynnistetty tuottavuusohjelma, jolla etsitään toiminnan ja tuottavuuden tehostamista. Ohjelman onnistuneessa toteutuksessa vuoropuhelu kuntien perusterveydenhuollon kanssa on tärkeää. Ennalta ehkäisevät toimet ja hoitoon pääsy ovat omiaan vähentämään myös erikoissairaanhoidon menoja. Uudelleen aloitettu sote-uudistus synergisoi toimintaa varmasti, mutta tässä tilanteessa sen varaan ei voida pelkästään laskea.

Satasairaalassa on onnistuttu myös erinomaisen hyvin palvelujen laadun näkökulmasta. Tästä osoituksena on erittäin hyvät arviot asiakkailtamme jatkuvasti kerätyissä asiakaspalautekyselyissä.

Maakunnassa tulee olla vahva tahtotila siihen, että täällä on tulevaisuudessakin laadukas ja luotettava sairaala. Nyt Sairaalanmäellä tehtävät investoinnit ja kehitystyö tukevat ajatusta siitä, että Satakunnassa on laajan päivystyksen opetussairaala myös jatkossa. Jo tämä velvoittaa kehittämään ja uudistamaan toimintaa, koska investointikustannukset ovat pieniä verrattuna käyttökustannuksiin.

Tulevaisuuden sairaalaa rakennettaessa on erityisen tärkeää, että meillä on vahva tahto säilyttää sairaalamme ja pitää se kilpailukykyisenä. Tällöin asiakkaat haluavat käyttää maakunnasta saatavia palveluita ja saavat laadukasta hoitoa. Edellytyksenä on hyvän työnantajakuvan säilyttäminen, koulutusmahdollisuudet ja onnistuneet rekrytoinnit. Jälkimmäiseen kaikilla Satakunnan kunnilla on mahdollisuus vaikuttaa tuomalla esiin Satakunnan mahtavia mahdollisuuksia asua ja elää hyvää elämää. Satakunnan markkinointisuunnitelma yhdessä kuntien, maakuntahallinnon ja toisaalta Satasairaalan kanssa olisikin hyvä päivittää yhteistyössä. Johdonmukaisempi markkinointitoiminta ja jalkauttaminen leveimmillä hartioilla on tärkeää.
Nyt käsillä oleva COVID-19 -tilanne asettaa kaikki, mutta varsinkin terveydenhuoltomme äärimmäisten haasteiden eteen. Tulevaa voidaan tällä hetkellä vain ennustaa ja joihin tulee kaiken aikaa uusia tekijöitä. Tällaisina aikoina laadukas ja luotettava terveydenhuolto tekijöineen on meillä suuri etuoikeus.


Huumausaineiden käyttö näkyy huolestuttavasti liikenteessä (Julkaistu Satakunnan Kansa 2/2020)

Uutiset huumeiden vaikutuksen alaisena ajelevista kuljettajista ovat arkipäivää. Ei ole ihme, että uutisointi on lisääntynyt, sillä poliisin tilastot kertovat tapausten kasvaneen vuonna 2019 Lounais-Suomessa 37 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Viime vuonna siis useampi kuin joka kolmas rattijuoppo käytti huumausaineita pelkästään tai yhdistettynä alkoholiin.


Lounais-Suomen alueella myös huumausainerikollisuus kasvoi viime vuonna edellisvuoteen verrattuna 9 prosenttia. Tilastot kertovat karua kieltään, sillä vuodesta 2016 kasvua on tapahtunut reilu 23 prosenttia. On kuitenkin huomioitava, että huumausainerikollisuus on aina piilorikollisuutta, josta viranomaisten tietoon tulee valitettavasti vain murto-osa. Lisäksi huumausainerikollisuus tuo mukanaan muuta rikollisuutta kuten väkivalta-, omaisuus- ja liikennerikoksia ja kasvava ongelma näkyy paljon laajemmin.

Huumerattijuopumuksien määrän lisääntymiseen ei varmasti löydy yhtä yhteistä selittäjää. Huumausaineiden kokeilu ja käyttäminen ovat valitettavasti yleistyneet ja myös asenteissa on tapahtunut muutoksia. Kansalaisten herkempi ilmoituskynnys epävarmoista autoilijoista liikenteessä on lisännyt tapausten paljastumista. Puuttumista on viime vuosina tehostettu ja poliisilla on käytössään entisestään tarkempia testausmenetelmiä ja paremmat valmiudet tunnistaa huumeiden vaikutuksen alaisena ajavia henkilöitä. Poliisin tekemän positiivisen pikatestin jälkeen verikokeella varmistetaan, mitä ainetta kuljettajan elimistössä on ollut ja kuinka paljon. Yleisimpiä käytettyjä huumausaineita ovat kannabis ja amfetamiini sekä huumausaineeksi luokitellut lääkeaineet.


Liikenteenvalvonta on poliisin tehokas keino tehdä huumausainevalvontaa. Poliisi näkee ja tapaa kaikkea mahdollista juuri tien päällä. Myös poliisin toimivaltuudet tulee olla ajan tasalla. Lainsäädännöllä voidaan helpottaa ja nopeuttaa käytännön puuttumista. Keskusteluun kannattaisikin ottaa, voisiko positiivisen huumepikatestin tuloksen tullessa partiolla olla peruste tehdä paikkaetsintä autoon ja henkilötarkastus henkilölle poliisimiehen päätöksellä. Nykyään tähän vaaditaan päällystön kotietsintämääräys ja hallinnollisia toimenpiteitä pöytäkirjoista byrokratiaan.


Huumerattijuopumuksesta kiinnijäämistapaukset tulee nähdä tärkeänä ajankohtana myös päihteiden väärinkäyttäjien tavoittamiselle ja jatkossa hoitoonohjaukselle. Siksi viranomaisten yhteistyö ja tehokas käytännön puuttuminen edellyttävät hoitoon ohjauksen toimivia ja tehokkaita käytäntöjä, jotta apua saadaan reaaliajassa.
On tärkeää, että toimintaympäristömme muuttuessa ja haastaessa turvallisuustyötä, poliisilla on resursseja tehdä myös perustyötään: näkyvää, paljastavaa toimintaa sekä oma-aloitteista liikenteenvalvontaa. Tällä työllä voidaan lisätä liikenneturvallisuutta ja meidän kaikkien turvallisuutta, mutta sillä on myös ennalta ehkäisevää vaikutusta.

Vain vakaa talous mahdollisetaa porilaiset palvelut (Julkaistu Satakunnan Kansassa 9/2019)

Syksyn ensimmäisessä kaupunginvaltuuston kokouksessa 23.9. saimme kuulla, että Porin talous on sakkaamassa arvioitua jyrkemmin. Edellisessä, kesäkuussa pidetyssä kokouksessa arvio alijäämästä oli vielä ”maltillinen” 15 miljoonaa. Tämän hetken arvion mukaan olemme tekemässä tänä vuonna vähintään 30 miljoonan euron alijäämän. Summa on siis kaksinkertaistunut runsaassa kahdessa kuukaudessa.

Etlan syyskuussa julkistaman suhdanne-ennusteen mukaan julkistalouden tasapaino heikkenee hidastuvan kasvun ja maan hallituksen menolisäysten vuoksi. Monet hallituksen suunnitelmat lisäävät kustannuksia myös Porissa. Samaan aikaan työttömien määrä on nousussa ja verotuloennuste laskussa. Nyt viimeistään on jokaisen ymmärrettävä, missä tilanteessa kaupungissa ollaan. Selitykseksi ei kelpaa, että myös muilla menee huonosti.

Kokoomus jättäytyi joidenkin valtuustoryhmien tekemästä ns. Pori-sopimuksesta pois pari vuotta sitten. Hintalappu sopimukselle oli liian kova. Säästämisen aika oli kuulemma ohi ja lähes välittömästi lisättiin pysyviä menoja ja samalla korotettiin veroja. Veronkorotuksella (0,5%) kerrottiin varauduttuvan kuluvan vuoden alijäämään. Tällä hetkellä alijäämän kattaminen tarvitsisi noin 5% veronkorotuksen.

Kokoomuksen tahto oli lähteä tekemään vastuullisia ja pitkäjänteisiä päätöksiä tulevaan taloustilanteeseen varautuen. Kaikki merkit olivat nähtävissä jo silloin. Vastuullisuus ei tarkoita pelkästään ikäviä leikkauspäätöksiä vaan myös kunnianhimoisia ja kaupunkia uudistavia tekoja. Jotta kaupunki kehittyy, sen pitää olla helposti tavoitettava, kilpailukykyinen ja ketterä. Eristäytyminen ja selittely eivät meitä eteenpäin vie.

Rakenteelliset uudistukset ovat välttämättömiä eikä kukaan voi tilanteelta enää ummistaa silmiään. Tarkastelua voidaan tehdä asiakaslähtöisesti. Esimerkiksi sotepuolella hoitoon pääsy nopeammin vaatii paljon petrausta. Aina ei tarvita lääkäriä, myös hoitajan vastaanotto auttaa monessa asiassa. Tärkeintä on, että kunta pystyy tarjoamaan sille kuuluvia palveluja ja ne ovat saatavilla ilman kohtuutonta odottamista. Yhteistyötä on lähdetty rakentamaan myös sairaanhoitopiirin kanssa. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyön kehittäminen on iso mahdollisuus vähentää molempien korkeita kustannuksia, kun uusia toimintamalleja voidaan etsiä ennakkoluuttomasti.

Kaupungissa on parhaillaan käynnissä eri toimialojen toiminnan arviointeja. Näistä saadut tulokset ja ehdotukset edellyttävät poliittisten päättäjien vastuunottoa ja kykyä tehdä rohkeita päätöksiä. Toimintoja on nyt toden teolla uudistettava. Se on samalla mahdollisuus kaupungin työnantajakuvan kirkastamiseen ja kiinnostavuuteen. Hyvät ideat voivat olla yllättävän lähellä. Esimerkiksi teknisen toimialan vastavalmistuneessa auditoinnissa on asioita, joita olisi järkevää ottaa käyttöön muillakin toimialoilla.

Kokoomus on mielellään mukana niissä pöydissä, joissa tehdään vastuullista ja kestävään taloudenpitoon perustuvaa kuntapolitiikkaa kaikkien porilaisten eduksi. Vaikeitakin päätöksiä voidaan tehdä myös ihmisläheisesti ja maalaisjärkeä käyttäen. On tärkeää huomioitava sekä työtä tekevä henkilöstö että erityisesti kaikki porilaiset.

Anttivesa Knuuttila, Mari Kaunistola, kokoomuksen valtuustoryhmän jäsenet


Opetuksen ongelmakohtiin on puututtava – opettajien jaksaminen otettava vakavasti

Marko Jokinen nostaa Länsi-Suomessa 4.4.2019 julkaistussa mielipidekirjoituksessaan esille luokanopettajien työssä jaksamisen. Vaalikentillä kiertäessäni olen saanut samaa palautetta. Opettajat tekevät usein työtään kovan paineen alaisina. Aihe on tärkeä ja siihen tulee kiinnittää huomiota. Koulutukseen kohdistuneet leikkaukset ovat kuluneella hallituskaudella olleet suuria ja niiden heijastuksilta ei ole voitu välttyä. Tulevalla nelivuotiskaudella tämän pitää muuttua, emme voi enää säästää opetuksesta.

Säästöjen ohella hallituskausi on ollut täynnä isoja uudistuksia. Esimerkiksi OPS2016 eli esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteet sekä varhaiskasvatuksen lainsäädäntö on uudistettu. Lisäksi on lanseerattu uusi peruskoulu -ohjelma, joka toteuttaa hallituksen Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihanketta. Suomen peruskouluissa on lisäksi kymmeniä erilaisia valtion rahoittamia hankkeita, joiden käytännön toteuttaminen on opettajien vastuulla. Jatkuva hankkeiden rahoituksen hakeminen, toteuttaminen sekä arviointi tuovat arkeen paljon lisätyötä. On muistettava, että lapsen ja nuoren kasvattaminen ja opettaminen ovat koulun perustehtäviä. Kohtaamiseen on oltava aikaa.

Kaikkien säästöjen ja uudistusten keskellä tulee huomata, että opettajan aikaa kuluu entistä enemmän muihin asioihin kuin opettamiseen tai opetuksen suunnitteluun. Opetusryhmien koot ovat kasvaneet ja erilaiset häiriöt opetustilanteessa vievät opettajan huomiota ja aikaa. Usein on myös niin, että opettaja on se ainut luotettava aikuinen monen nuoren elämässä, ja sekin rooli on hoidettava.

Leikkaukset ovat aiheuttaneet haasteita myös toisen asteen koulutuksessa. Ammatillisessa koulutuksessa lähiopetusta tarvitaan, sillä teoriaopetus luo pohjan harjoittelussa tehtävälle käytännön työlle. Liian paljon vastuuta opetuksesta ei voida sysätä yrittäjille ja työssä oppimiselle. Ammatillisen koulutuksen merkitys on tärkeä myös siksi, että nyt käsillä oleva 100 000:n alle 30 -vuotiaan nuoren joukko ilman toisen asteen tutkintoa ei saa enää kasvaa. Siihen yhteiskunnallamme ei ole varaa.

Suomi on aina elänyt vahvasti tutkimus- ja kehittämistyöstä. Korkeakoulut ovat toimineet yhteistyössä yritysmaailman kanssa. Satakunnassa tulee huolehtia siitä, että yliopistokoulutus säilyy vahvana ja toimintakykyisenä myös tulevaisuudessa. Uusia avauksia tarvitaan, kuten pelillistämisen professuuri ja muita aikaa ja yritysmaailman tarpeita konkreettisesti tukevia hankkeita. Myös muuntokoulutuksen merkitys on keskeinen osa koulutustarjonnan kehittämisessä.

Taloustilanteen paranemisen myötä tulee huolehtia siitä, että opetuksen rahoitus saadaan käännettyä parempaan suuntaan. Tätä maata on aina rakennettu vahvan koulutuksen varaan. Koulutus on ollut aina parasta sosiaaliturvaa. Tästä ovat huolehtineet maailman parhaat opettajat ja muu henkilöstö. Nyt on aika kiittää tehdyistä säästöistä ja toimia niin että jatkossa meillä on myös maailman paras työympäristö ja parhaat resurssit.


Uutta vaihdetta silmään Satakunta! (Julkaistu Satakunnan Viikko 20.3.2019)


Satakunnalla menee monella mittarilla hyvin. Myös maakuntamme elinkeino- ja toimialarakenne on monipuolinen, joka on selvä vahvuus ja antaa puskuria kestää myös talouden heilahduksia paremmin kuin monella muulla alueella. Satakunta on Suomi pienoiskoossa eli täältä löytyy ’vähän kaikkea’ suomaisemista merimaisemaan. Monista vahvuuksistamme ja monipuolisuudestamme huolimatta emme näyttäydy houkuttelevana ja elinvoimaisena maakuntana, joka vetäisi puoleensa uusia osaajia alueelleen.

Satakunta on seitsemänneksi suurin maakunta. Meitä satakuntalaisia on tällä hetkellä noin 220 000. Väestöennusteiden mukaan väestö maakunnassamme vähenee ja vanhenee. Maakunnan tulevaisuuden ja elinvoimaisuuden kannalta suurimpia haasteita onkin negatiivien väestökehityksen katkaiseminen. Tarvitsemme nuoria osaajia, paluumuuttajia sekä muuta muuttoa elinvoimaisuuden varmistamiseksi ja vahvistamiseksi.

Myös matala koulutustaso on haaste alueen elinvoimaisuuden sekä osaamisen varmistamisen kannalta. Meillä on tehty uraauurtavaa työtä muun muassa robotiikka-klusterin luomisessa yhdessä alueen eri toimijoiden kuten korkeakoulujen ja yritysten kanssa. Lisäksi Satakunta on myös merkittävä ruokatuotanto-, meriteollisuus- ja energiamaakunta. Osaavan työvoiman saatavuus on edellytys, jotta näiden alojen kasvu ja menestyminen ovat jatkossa mahdollisia. Myös monilla muilla aloilla kuten sosiaali- ja terveyspalveluissa on haasteita erityisosaajien rekrytoinnissa.

Satakunnan menestyminen on kiinni meistä itsestämme. Kyvystämme kertoa ja markkinoida itseämme sekä luoda yhteistyörakenteita. Olemme Satakunnan suurlähettiläitä. Tarvitsemme parempia ja nopeampia yhteyksiä, mutta meidän on myös huolehdittava ja vahvistettava entisestään koulutusmahdollisuuksia Satakunnassa. Tässä emme ainoastaan kilpaile muiden alueiden kanssa, vaan tarvitaan myös entistä laajempaa yhteistyötä sekä ennakkoluulotonta kehittämistä.

Satakunnan maakunnan entistä tehokkaampi kehittäminen ja myös vahvempi yhdistäminen Tampereen, Turun ja pääkaupunkiseudun kasvukolmioon on maakuntamme elinvoimaisuuden ja tulevaisuuden kannalta tärkeää, jopa välttämätöntä. Emme voi jäädä tuon kolmion takamaaksi. Tavoitteenamme tuleekin olla, että valtakunnan tasolla puhutaan kolmion sijasta neliöstä, jonka yksi kulma on Satakunta.

Satakunnassa ja satakuntalaisilla on kaikki mahdollisuudet, miksi emme käyttäisi niitä. Siihen tarvitaan aktiivinen ote ja toimivat yhteistyöverkostot sekä suhteet. Oleellisia tekijöitä ovat maakunnan parempi tunnettavuus ja saavutettavuus. Eiköhän laiteta isompaa vaihdetta päälle ja tehdä Satakunnasta Suomen ykkönen?


Tehdään yhdessä turvallinen lapsuus (julkaistu Satakunnan Viikko, 20.3.2019)

Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen ja onnelliseen elämään. Meillä kaikilla on suuri vastuu luoda lapsillemme turvallinen tie lapsuudesta aikuisuuteen. Vanha sanonta ”koko kylä kasvattaa” voidaan ajatella koskettavan meitä kaikkia.

Lapsiin kohdistuvat turvallisuusriskit vaihtelevat paikkakunnittain ja kouluittain. Lasten, vanhempien, koulun henkilökunnan ja poliisin yhteistyöllä voidaan merkittävästi parantaa lasten arjen turvallisuutta koulussa ja vapaa-ajalla.
Hyvä ajatus on vanhempien paikallinen verkosto, joka voi sopia yhteisistä lapsia koskevista säännöistä, joita kaikki kodit sitoutuvat noudattamaan. Hyviä sovittavia asioita ovat kotiintuloajat, nettiaika, kännykän käyttäminen ja kiusaamiseen puuttuminen. Islannissa päättäjät ja vanhemmat sitoutuivat
noudattamaan yhdessä sovittuja päätöksiä ja kantamaan yhdessä vastuuta lasten ja nuorten parhaaksi tehdyistä sopimuksista. Islannissa sovittiin esimerkiksi siitä, että 13- 16 vuotiaiden tulee olla kotona klo 22.00 mennessä ja alle 13-vuotiaiden täytyy olla iltaisin kotona ennen kahdeksaa. Lisäksi lähes kaikki
lapset ja nuoret ohjattiin jonkun harrastuksen pariin. Toimenpiteillä lasten ja nuorten psyykkinen ja
fyysinen hyvinvointi lisääntyi merkittävästi.

Jokaisella koululla tulisi olla nimetty koulupoliisi, joka vierailisi säännöllisesti kouluissa ohjaamassa turvalliseen liikennekäyttäytymiseen sekä ohjamaan nuoria noudattamaan lakeja Ja hyvää käyttäytymistä. Uudenlaiset sosiaaliset mediat ovat pienentäneet maailmaa hyvässä ja pahassa. Some-maailma luo
myös alustan kiusaamiselle ja väylän pahaa tarkoittaville ihmisille. On ensiarvoisen tärkeää, että koulussa ja kotona on saatavilla oikeaa tietoa ja valistusta myös sosiaalisen median vaaroista.

Nuorista aivan liian moni ei löydä paikkaansa. Tämä on inhimillisesti väärin, mutta on myös suuri taloudellinen uhka. Olisikin tärkeää, että siirrymme puheista tekoihin. Varhainen puuttuminen lasten ja perheiden ongelmiin on parasta lapsi- ja perhepolitiikkaa. Ajatus siitä, että oppivelvollisuusikää nostamalla
ratkaistaan nuorten ongelmat, on näköalaton ja kallis ratkaisu. Sukupolvilta toisille siirtyvä perheiden
huono-osaisuus on asia, johon puuttumalla saadaan lasten elämän tielle uutta suuntaa. oikein onnistunut, inhimillinen ja kohtaava lapsi- ja perhepolitiikka voisi antaa monelle lapselle uusia eväitä onnelliseen elämään. Tärkeää on löytää innostus oppimiseen ja työn tekemiseen. Jos nuori ei saa perusopetuksen
jälkeen mitään tutkintoa, niin helposti hän syrjäytyy ja elämän täyttää helposti päihteet ja sitä kautta mukaan tulevat muut vakavat ongelmat.

Porissa ja Ulvilassa on otettu IceHearts -toiminta mukaan tukemaan lapsia ja nuoria joukkueurheilun avulla. Tämä on yksi hieno konkreettinen päätös.

Lapsiperheille tulee olla tarjolla erilaista tukea. Lisäksi tarvittaessa tarvitaan aitoja tekoja lasten ja perheiden arjessa. Aito kohtaaminen on meille kaikille tärkeää!


Työelämän tasa-arvo etenee vain teoilla ei puheilla (Länsi-Suomi 31.3.2019, Satakunnan Kansa 6.4.2019)

Vaalipaneeleissa on puhuttu paljon työelämän tasa-arvosta. Keskustelu on ollut rakentavaa ja hyvää, sellaisena se jatkukoon.

Vaikka Suomessa on moni asia hyvin, riittää meilläkin vielä tehtävää. Puheista on viimeistään nyt siirryttävä tekoihin. Naisvaltaisilla aloilla kuten sosiaali- ja terveydenhuollossa koulutettujen naisten palkat laahaavat vieläkin jäljessä moneen muuhun alaan verrattuna. Yksi suurimpia tasa-arvohaasteita on myös selittämätön palkkaero. Ero näkyy Ekonomiliiton tutkimuksen mukaan varsinkin yksityisellä sektorilla, jossa mies- ja naisekonomien välillä palkkaero on noin 11 prosenttia. Tämä heijastuu suoraan myös eläkekertymiin. Lisäksi urakehityksessä nähdään eroja naisten ja miesten välillä.

Työn ja perheen yhteensovittaminen on keskeinen työhyvinvoinnin tekijä. Etätyö on hyvä ratkaisu monessa tilanteessa, samoin lyhennetty työviikko silloin kun se on mahdollista. Työn joustavuus tekee työstä mielekkäämpää ja työn tekeminen on tehokkaampaa. Tällöin kaikki osapuolet voittavat, ja etätyötä voi hyvillä mielin kutsua myös ekoteoksi.

Jokainen perhe on oman arkensa asiantuntija, elämäntilanteet kun ovat hyvin erilaisia. Tällä hetkellä monen perheen kohdalla isien jääminen kotiin on taloudellisesti mahdotonta. Se että tilanne tunnustetaan ei tarkoita etteikö siihen voisi pyrkiä saamaan muutosta.
Perhevapaauudistus on yksi tärkeimmistä tulevan hallituskauden uudistuksista. Uudistuksen tulee olla perheiden arkeen joustavuutta tuova ja käytännön tasolla mahdollista toteuttaa. Perhevapaauudistuksen tulee kannusta vanhempia palaamaan työelämään ja lisätä näin työllistymistä ja tasa-arvoisia valintoja.

Perhevapaauudistus vaatii joustoa ja rajoitusten purkua. Tukien ja lainsäädännön tulee mahdollistaa se. Perhevapaauudistus on myös kustannuskysymys. Tasa-arvoisen työelämän edistäminen edellyttää lisäksi asennemuutosta. Kustannusten jakaminen molempien vanhempien työnantajille tasaisemmin edistää asiaa.

Työpaikan perheystävällinen ilmapiiri on vahva signaali, kun kilpaillaan osaavasta työvoimasta. Hyviä käytänteitä ovat esimerkiksi työnantajien tarjoamat sairaan lapsen hoitoon liittyvät palvelut.

Huomiota tulee kiinnittää myös naisten uralla etenemisen mahdollisuuksiin entistä paremmin. Mahdollisuuksien pitää olla kaikille tasapuolisia. Asennemuutosta tarvitaan arjessa muutenkin. Asia voidaan nähdä positiivisena ja muutokseen kannustavana.


Turvallisuus ei synny itsestään - poliisi tarvitsee riittävän ja pitkäjänteisen rahoituksen

(Kirjoitus julkaistu mm. Länsi-Suomessa 1.3.2019)


Suomi on useilla mittareilla mitattuna maailman turvallisin maa. Kuitenkin turvallisuuden tunne on viime aikoina heikentynyt. Tähän ovat vaikuttaneet monet eri tekijät, kuten taloustaantuma, maahanmuuton turvallisuusvaikutukset, ääriliikkeiden nousu sekä sisäiseen turvallisuuteen kohdistuneet budjettileikkaukset.

Arjen turvallisuus rakentuu monesta kokonaisuudesta. Ensiksi tarvitaan tekijöitä. Poliisien määrä ei vastaa tällä hetkellä sitä tasoa, jolla pystytään turvaamaan palvelut tasapuolisesti. Otetaan Satakunnasta esimerkiksi vaikka Merikarvia, jossa vielä reilu kymmen vuotta sitten oli töissä kahdeksan poliisin lisäksi kanslisti. Nyt kaikki toiminnot ovat keskittyneet Kankaanpäähän tai Poriin, reilun 50 kilometrin päähän. Poliisilaitokset päättävät, mihin resurssit sijoitetaan ja missä poliisit työskentelevät.

Poliisihallituksen mukaan meillä Suomessa on 136 kuntaa, joissa avun saaminen kestää keskimäärin yli 30 minuuttia hälytyksestä. Haja-asutusalueilla apua voi joutua odottamaan yli tunnin tai tehtävä hoidetaan muulla tavoin kuin paikalle tulemalla. On selvää, että rikoksesta tai häiriöstä ilmoittamisen kynnys nousee, samoin vaara lain ottamisesta omiin käsiin kasvaa.

Poliisin rahoituskehys on alijäämäinen ja silloin talouden suunnittelu pitkäjänteisesti on haastavaa. Vaikutukset näkyvät ja se heijastuu kokonaisturvallisuuteen. Ennalta ehkäisevästä toiminnasta on pitänyt tinkiä. Rikosten esikäsittely-yksiköt taas priorisoivat tutkittavaksi tulleita ilmoituksia.

Käytännössä poliiseja ei saada nopeasti lisää. Poliisiammattikorkeakouluun otetaan vuodessa 400 uutta opiskelijaa ja määrää on lisätty tällä hallituskaudella. Samaan aikaan eläköityminen on suurta. Tärkeää on kouluttaa parhaiten alalle soveltuvat tekijät, laadusta ei voida tinkiä. Noin kolmivuotisen koulutuksen tulee olla korkeatasoista ja sitä varten tarvitaan tarpeeksi opetushenkilöstöä sekä myös -tiloja. Tämä tulee muistaa puolueiden vaalilupauksia tehdessä.

Turvallisuustyötä tekevien viranomaisten toimintavalmiutta on entisestään parannettava vastaamaan muuttunutta ympäristöä. Pidemmälle aikajänteelle suunnitellut rahoitus- ja kehysratkaisut ovat välttämättömiä. Pieniä panostuksia esimerkiksi nettipoliisien lisäämiseen on saatu, mutta myös perinteinen näkyvyys on tärkeää. Vanha hyvä malli koulupoliisitoiminnasta mahdollistaisi yhteistyön eri viranomaisten välillä. Kun tuttu poliisi on nopeasti saatavilla koulujen ja eri toimijoiden arjessa, se mahdollistaa puuttumisen tehokkaasti ja lisää näkyvyyttä. Itse poliisityötä tehdessäni koin tämän työn myös äärimmäisen palkitsevana.

Turvallisuustyön tulee kattaa koko maa ja poliisin palvelut riittävän lähellä. Turvallisuusviranomaisten yhteistyötä on lisättävä entisestään. EU:n jäsenmaiden kanssa tiivis yhteistyö on tärkeää, sillä rikollisuus ei ulotu tänä päivänä enää valtioiden rajojen sisälle. Myös yksityisen turvallisuussektorin laajempaa käyttämistä tulee selvittää. Turvallisuustyö vaatii entistä enemmän ennakointia ja varautumista.



Millainen on onnistuneesti ikääntyvä Satakunta? (Julkaistu: Länsi-Suomi ja Satakunnan Kansa 11.2.2019)

Viime päivien uutiset vanhusten hoidosta ovat järkyttäneet suomalaisia – myös minua. Tuntuu pahalta, että vasta nyt tartumme asiaan. Ongelmat ovat tulleet laajalti näkyviksi ja näin ei voi jatkua. Vanhusten määrän kasvaessa palveluja tulee uudistaa, jotta pystymme vastaamaan haasteisiin joustavammin ja
ihmisläheisesti.

Vanhustyön asiantuntijat ovat jo pitkään puhuneet hyvistä eurooppalaisista malleista. Meidän tulee ottaa nämä suositukset nyt vakavasti ja suunnata myös resursseja tähän työhön. Esimerkiksi Hollannissa vanhustenhoitoa on kehitetty ennakkoluulottomasti. Tästä palveluasumisen esimerkkinä vaikkapa Hogeweyk, joka on muistisairaille rakennettu oma kylä. Virikkeelliseen ympäristöön puistoista harrastustoimintaan on varattu omia tiloja ja palveluja. Ravintolasta voi tilata maittavia ruoka-annoksia, kauppa-asiointia voi tehdä tuetusti tai omatoimisesti. Samoista asioista kiinnostuneet asukkaat ovat
samassa yhteisössä. Parasta on, että konsepti on lähtöisin hoitohenkilöstöltä, työn parhaiten tuntevilta osaajilta. Huomioitavaa on, että Hollanti on profiloitunut myös kliinisen tutkimuksen rahoituksen saamisessa.

Meillä Suomessakin virikkeinen ja kodikas ympäristö takaa turvaa ja antaa mahdollisuuksia liikunnan aktivoimiseen, kuntouttavaan toimintaan ja yhteisöllisyyteen. Huomiota tulee kiinnittää lisäksi ravinnon merkitykseen. Aliravitsemus on tutkitusti monen ikäihmisen arkea. Lääkehoito ei ole myöskään ongelmatonta. Liiallisesta tai väärästä lääkityksestä johtuvat ongelmat heikentävät ihmisen elämänlaatua ja voivat lisätä kustannuksia.

Länsirannikolla on selvitetty erilaisia yhteistyön mahdollisuuksia erikoissairaanhoidossa Varsinais-Suomen ja Vaasan sekä Satakunnan sairaanhoitopiirien kesken. Länsirannikon miljoonapiiri takaisi tasavertaiset ja tehokkaat palvelut yhdistämällä resursseja ja Turun yliopiston osaamisen koko länsirannikon väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Sijaintimme Turun ja Vaasan sairaanhoitopiirien välissä antaa
meille hyviä edellytyksiä ja kilpailukykyä.

Konkreettinen kehittämistoimi olisi geriatrin professuurin perustaminen Satasairaalaan. Siihen
haettavan rahoituksen turvin voisimme kehittää maakuntamme vanhusten hoitoa. Tutkimustieto
vahvistaa entisestään alueemme osaamista. Se lisää myös kilpailukykyä ja kiinnostavuutta hoitohenkilöstön keskuudessa. Tälläkin sektorilla lääkäripula on ilmeinen ja hektistä kliinistä hoitotyötä tekevillä olisi täten mahdollisuus osallistua oman tieteenalansa tutkimukseen. Tutkimuksellista väestöpohjaa voi laajentaa koko miljoonapiirin alueelle.

Geriatria on tulevaisuuden ala, joka vaatii myös resursseja. Professuuri olisi tärkeä avaus
ja osoittaisi Porin ja Satakunnan halua kehittää entisestään yhteistyötä yliopistokoulutuksen suuntaan. Tutkimus- ja kehittämistyö olisi integroitava soteuudistukseen, toteutuu se sitten missä muodossa tahansa. Satakunta voi selkeällä arvovalinnalla vanhusten puolesta profiloitua turvallisena ja laadukkaana
ikäihmisten asuinpaikkana.


Työelämän vahva tukipilari on osaamisessa (Julkaistu: Satakunnan Kansa 10.1.2019, Länsi-Suomi 11.1.2019)


Työ ja sen tekeminen muuttuu. Voimmekin puhua isosta muutoksesta osaamisessa ja ammatillisessa rakenteessa. Itsensä työllistävien, eri työnantajien palveluksessa olevien määrä kasvaa. Digitalisaatio hävittää perinteisiä töitä eri tasoilta ja mahdollistaa työn tekemisen paikasta riippumattomasti, jolloin etätyö lisääntyy. Vakituisen työpaikan saaminen ei ole enää kaikille itseisarvo, vaan nuoret aikuiset valitsevat mielellään projektiluotoisia tai määräaikaisia työsuhteita ja liikkuvuus eri työpaikkojen välillä kasvaa.

Työpaikat tarvitsevat uutta osaamista. Työnantaja sitoutuu entistä enemmän tarjoamaan työntekijöilleen mahdollisuuksia kehittyä, hankkia osaamista ja saada uusia haasteita työssä. Osaava ja motivoitunut henkilökunta on kilpailuetu. Tämä taas parantaa työntekijän työllistävyyttä tulevaisuudessa, sillä "eläketöitä" ei voida enää monessakaan työpaikassa luvata. Toki organisaatiot kouluttavat nytkin, mutta usein kohdistuen avainhenkilöstöön. Koulutusta tarvitaan tulevaisuudessa jokaisella suoritustasolla. Pitää kuitenkin tietää, millaista osaamista halutaan ja mitä ei pystytä korvaamaan esimerkiksi teknologialla. Tämä vaatii myös työntekijältä aktiivisuutta.

Osaaminen vaikuttaa keskeisesti myös ihmisten työssä jaksamiseen, sitoutumiseen ja toisaalta motivaatioon. Turun kauppakorkeakouluun tekemässäni johtajatutkimuksessa haastatteluissa nousi esille, että merkitystä on lisäksi sillä, kuinka paljon on mahdollista vaikuttaa työn sisältöön. Halu kehittää omaa työtään sekä luottamus työntekijän että johdon välillä merkitsevät monille enemmän kuin raha tai asemastatus.

Työelämä vaatii kehittyäkseen joustoja. Mikäli monimutkaisuutta yritetään ratkoa sääntelyllä ja ohjeistuksella, sillä ei lisätä luovuutta eikä itseohjautuvuutta. Lisäksi tärkeää on huolehtia siitä, että työn verotusta ei koroteta.

Tulevalla hallituskaudella perhevapaita tulee tasa-arvoisesti uudistaa niin, että perheillä on käytössään arkea tukevia, realistisia vaihtoehtoja. Tutkimuksessani nousi esille, että työn ja perheen yhdistäminen ei ole suoranaisesti jarruttanut naisjohtajien urakehitystä, mutta työelämässä esiintyneet johtamishaasteet sekä stressi ovat heijastuneet vahvasti perhe-elämään. Kehittymistä tukee perhemyönteinen organisaatiokulttuuri ja paikallinen sopiminen.

Toisaalta haasteena Suomessa on monilla aloilla esiintyvä suuri työvoimapula. Yrittäjän tilanne on järkyttävä, kun tilauksia olisi, mutta ei tekijöitä tai osaamista. Tämä hidastaa kasvua. Samaan aikaan meillä on ilman työtä olevia, jotka kokevat, että heidän ei kannata ottaa työtä vastaan. Siksikin sosiaaliturvan uudistaminen on tärkeää. Työn vastaanottamisen tulee olla aina kannattavaa.

Organisaation ja yksilöiden uudistuminen ovat kiinteästi yhteydessä toisiinsa. Toimintakulttuurin tulee olla osallistava ja muutosta tukeva. Suomessa pitää löytää vahva tahtotila työelämän kehittämiseen joka tasolla, jotta olemme kilpailukykyinen, työtä tukeva maa myös tulevaisuudessa.


Lehtileikkeen teksti blogitekstinä alla:


Euroopan turvallisemmassa maassa on toiseksi vaarallisimmat perheet (Satakunnan Kansa 2.12.2018)

Noin 30 prosenttia suomalaisista naisista kertoo kohdanneensa ahdistelua tai lähisuhdeväkivaltaa. Tilastot eivät kuitenkaan kerro koko totuutta, sillä lähisuhdeväkivalta on piilorikollisuutta, josta poliisin
tietoon tulee vain osa. Väkivallan tekijänä on usein läheinen, luotettava ihminen kuten puoliso, aikuinen lapsi tai vanhempi. Lähisuhdeväkivaltaa tapahtuu kaikissa yhteiskuntaluokissa. Siksi asian käsittely uhrille on usein hämmentävää ja raadollistakin.

Väkivalta voi olla henkistä tai fyysistä. Se voi alkaa alistamisesta, vähättelystä ja erilaisista henkisen
väkivallan muodoista. Fyysinen väkivalta ja sen tuomat jäljet, kivut ja säryt ovat näkyviä vammoja, joista uhri joutuu keksimään tarinoita ja peittelemään jälkiä. Väkivalta voi usein olla toistuvaa (monista toisenlaisista lupauksista huolimatta) ja ajan kuluessa siitä tulee arjessa tapa ja "normaali" käytäntö uhrin alistuessa siihen. Lisäksi väkivaltainen esimerkki voi periytyä. Häpeä nostaa asiaa esille perheen ulkopuolisille on usein suuri ja siten avun saamiseen voi olla pitkä tie.

Suomessa lähisuhdeväkivalta on häpeäpilkku, johon meidän tulee löytää tehokkaampia keinoja puuttua. Siksi on erittäin tärkeää, että ongelma on nostettu esille myös hallituksen tasolla. Sosiaali-
ja terveysministeriö sekä sisäministeriö ovat ministereiden Saarikko ja Mykkänen johdolla perustaneet työryhmän selvittämään, miten Suomessa voidaan vähentää perheissä tapahtuvaa lähisuhdeväkivaltaa.

Poliisin saamat kotihälytykset sekä ensihoitoyksiköiden hoitamat tehtävät paljastavat osaltaan väkivaltatapauksia. Tiedonkulku ja rikosilmoituksen kirjaaminen ovat ensimmäinen ja tärkein vaihe puuttumisessa. Pahoinpitelyrikokset ovat yleisen syyttäjän alaisia rikoksia ja se velvoittaa puuttumaan.

Viranomaisten rooli asioiden paljastamisessa on merkittävä, mutta se vaatii tuekseen paljon
myös muita toimia varsinkin silloin, kun kotihälytyksiä ei ole tullut eikä uhri
ole uskaltanut tehdä rikosilmoitusta. Tärkeitä lenkkejä ovat koulun henkilökunta, terveydenhoitajat sekä lasten ja nuorten kanssa toimivat muut tahot, jotka saattavat kuulla tai nähdä jotakin, mikä herättää epäilykset.

Jotta lähisuhdeväkivaltaa saadaan Suomessa oikeasti vähennettyä, kokonaisvaltaisia palveluita tulee kehittää edelleen. Hyvänä esimerkkinä tästä on turvakotipalvelujen rahoitus- ja järjestämisvastuun siirtäminen kunnilta valtiolle, jolla taataan yhdenmukaiset, tasavertaiset ja pidempijänteiset palvelut. On myös huolehdittava, että lainsäädäntö vastaa nykyaikaa ja antaa tarvittavat raamit puuttumiseen.

Apua voi hakea myös oma-aloitteisesti, niin tekijä kuin uhrikin. Siksi on tärkeää, että meillä on jatkossakin matalalla kynnyksellä ja nimettömänäkin saatavia kolmannen sektorin ja järjestöjen tarjoamia palveluita. Lisäksi julkinen keskustelu ja ongelman esille nostaminen on merkittävää muutoksessa.

Pelko ja turvattomuus eivät kuulu arkeen, siksi on toimittava. Yksikin lyönti on liikaa.


Pelastusharjoitusalueen kehittäminen iso mahdollisuus maakunnalle (Satakunnan Kansa 9/2018)


Turvallisuusviranomaisten työ on muuttunut viime aikoina merkittävästi. Esimerkiksi kyberrikollisuuden ja terrorismin synnyttämät uhat asettavat viranomaiset jatkuvan toiminnan ja henkilöstön kehittämisen tarpeen eteen. Nämä edellyttävät uudenalaisia fyysisiä ja digitaalisia toimintaympäristöjä. Näihin taas tarvitaan alustoja, jotka mahdollistavat jatkuvaa harjoittelua vaativissa toimintaympäristöissä.

Porissa toimiva pelastusharjoitusalue on ainutlaatuinen valtakunnallisesti ja sitä käytetään jo säännöllisesti eri turvallisuustoimijoiden kesken. Esimerkiksi puolustusvoimat, pelastuslaitos ja poliisi harjoittelevat yhteisesti ja erikseen alueella. Lisäksi Winnova käyttää aluetta erilaisissa koulutuksissaan.

Nyt ollaan tilanteessa, jossa tarvitaan strateginen valinta alueen kehittämisen suhteen. Suurin mahdollisuus kehitykselle on olla mukana EU:n rahoittamissa hankkeissa. Jo nyt käynnistyneillä pienillä EU-kumppanuuksilla ja rahoituksilla voidaan rakentaa yhteistyötä Euroopan maiden suuntaan, mutta tarjolla on paljon enemmän. Koulutusalustasta on mahdollisuus paketoida kansainvälinen, korkeatasoinen myyntituote ja rakentaa Länsi-Suomen pelastusharjoitusalueesta eri viranomaisten harjoittelukeskus, jonka tarkoituksena on parantaa Suomen sisäistä turvallisuutta. Lisäksi se voi olla merkittävä toimija kansainvälisen turvallisuustyön kehittäjänä. Samalla se mahdollistaa maakunnan näkyvyyden kansallisesti sekä kansainvälisesti.

Alueen vahvistaminen vastaa myös Satakunnan yritystoiminnan sekä teollisuuden tarpeisiin. Se tukee merkittävästi myös Ilmailuopiston toimintaa. Laajemmin koulutuksen näkökulmasta ammatillisen ja täydennyskoulutuksen mahdollisuudet lisääntyvät entisestään ja turvallisuusteeman ympärille on mahdollisuus paketoida myös uusia tuotteita. Alueen hyödyntäminen kolmannen sektorin toiminnan keskuudessa laaja-alaisemmin on tärkeää.

Huomioitavaa on myös, että Satakunnan kaksi satamaa ja lähellä sijaitsevat vesistöt tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet harjoitteluun vesistöympäristöissä. Etäisyydet ovat kompaktit ja siirtyminen on helppoa. Alueen toiminnan ja profiilin nostolla voidaan lyödä painetta myös saavutettavuuden ja kulkuyhteyksien kehittämiseen.

Satakunnan tulevaisuus edellyttää uusia, rohkeita avauksia. Meille ei tulla tarjoamaan suuria projekteja tai kehittämisrahoja, ne pitää itse oivaltaa ja hakea. Tämä taas vaatii valtavasti työtunteja ja asialle vihkiytyneitä toimijoita, jotka kukin omalla tahollaan edistävät asiaa. Avoin ja rakentava vuoropuhelu on avain onnistumiseen. Yhtenäistä, eteenpäin katsovaa otetta tarvitaan nyt.


Innostuneisuus ja hyvinvointi työssä johtavat hyvään tulokseen (Satakunnan Kansa 26.8.2018)


Ahdistus, pelko, passiivisuus ja konkreettinen fyysinen paha olo. Tunteet ovat kammottavia varsinkin silloin, kun ne esiintyvät työpaikan ovea avatessa.

Hintalappu pahoinvoinnille on kova. Sosiaali- ja terveysministeriön selvitysten mukaan menetetyn työpanoksen aiheuttamat kustannukset Suomen kansantaloudessa ovat yli 24 miljardia euroa vuodessa. Pelkästään työkyvyttömyyseläkkeistä aiheutuva kustannus on 8 miljardia. Suomalaisten suurimpia sairastuttajia ovat mielenterveysongelmat, selkäkivut sekä muut tuki- ja liikuntaelinvaivat. Työperäiset sairaudet ovat yksi selittäjä, mutta jos työ itsessään on henkisesti tai fyysisesti raskasta, on kohtuutonta, jos taakkana on kantaa lisäksi työyhteisön ongelmia. Kustannuksia voidaan välttää kiinnittämällä huomiota työn sisältöön, ennaltaehkäisyyn, työyhteisöön ja johtamiseen. Myös julkinen keskustelu nostaa esille puutteellista johtamista, kuten olemme saaneet mediasta huomata.

Työelämän jatkuva muutos on tosiasia. Muutokseen reagoidaan eri tavoin ja tärkeää onnistumisen kannalta onkin, että työntekijöitä osallistetaan ja kuullaan. On tunnistettava, mitkä tekijät juuri oman organisaation käytännöissä vahvistavat tai toisaalta heikentävät työhyvinvointia ja siten työn tuottavuutta. Valmista mallia tulevaisuuden tekemiselle ei varmasti ole kenelläkään, siksi kokeileva ja innostava ilmapiiri ovat avainasemassa.

Luovuutta ei myöskään voi pakottaa. Johtajan on tärkeää luottaa, ymmärtää ja antaa sopivasti vapautta, sillä innovaatiot eivät asu yhdessä päässä. Mustasukkaisesti asioista itse kiinni pitäminen ja mikromanageeraus ovat johtajan ja samalla koko organisaation heikkouksia.

Työhyvinvoinnin tulee kuulua organisaation strategiaan ja sitä pitää johtaa. Tärkeää onkin löytää keinoja ja mittareita, jotka auttavat työkyvyn ja työn tuloksellisuuden edistämistä ja laaja-alaista ymmärtämistä myös liiketoiminnan näkökulmasta. Sairauspoissaolot ovat yksi mittari, mutta kertoo menneestä. Silloin monesti ollaan jo hoitamassa työpahoinvointia.

Usein työaikaa kuluu erilaiseen säätämiseen, jonka seurauksena työteho on heikko. Selkeät tehtävät, vahvuuksien käyttäminen, voimavaralähtöisyys, yhteisöllisyys ja työtehon nouseminen onkin usein seurausta innostuksesta ja työhyvinvoinnin paranemisesta. Esimiestyö on tässä isossa roolissa, mutta tärkeää on, miten ylin johto tukee työympäristön kehittymistä ja miten se palvelee työntekijöitä tärkeässä tehtävässään?

Kilpailukyvyn parantaminen ei synny selän takana kyttäämisestä, vaan juuri päinvastoin. Myös työntekijän tulee tunnistaa oma vastuunsa työpaikan ilmapiirissä sekä huolehtia omasta hyvinvoinnistaan. Yhdessä rakennetun hyvän työyhteisön kaiku kuuluu kauas. Se on olennainen kilpailuvaltti myös rekrytoinnissa. Hyvissä työpaikoissa on työn imua, hyvää flowta ja se näkyy tuloksessa. Niin itsestään selviä asioita, mutta miksi ne ovat niin haastavia arjessa?

Satakunnasta tulevaisuuden turvallisin maakunta (Satakunnan Kansa, 2018)

Globaalit muutokset ja teknologian kehittyminen muuttavat maailmaa myös turvallisuuden näkökulmasta. Niin kutsuttu perinteinen päivittäisrikollisuus, tapaturmat ja liikenneonnettomuudet sekä toisaalta uudet, monimuotoiset turvallisuusongelmat kuten kyberrikollisuus, ekstremismi tai informaatiovaikuttaminen vaativat kaikki jatkuvaa reagointia ja ennakointia.

Myös turvallisuustyön tekijöiden pelikenttä muuttuu. Arjen turvallisuuden valvontaa voivat tehdä tulevaisuudessa robotit. Ne voivat esimerkiksi paljastaa metalliesineitä lentokentillä tai tehden niille muuta valjastettua työtä. Robotti voi toimia hyvänä lisänä, mutta ei kuitenkaan korvaa älykästä ja joustavaa turvallisuusalan ammatti-ihmistä, joka tekee aistihavaintoja ympäristöstään.

On selvää, että lainsäännön jatkuva tarkastelu ja ajan tasalla pitäminen takaavat viranomaisten tekemän turvallisuustyön pohjan. Jo pelkästään sisäisen turvallisuuden valvonta edellyttää uusia työkaluja, joilla rikollisuuden kenttään voidaan iskeä.

Viime vuoden lopussa hyväksytty sisäisen turvallisuuden strategia luo erinomaisen pohjan turvallisuustyölle. Tulevat pari vuotta käytetään sen jalkauttamiseen ja sisäisen turvallisuuden selonteko annetaan eduskunnalle 2020.

Suomessa turvallisuustyön ydintä on ollut aina viranomaisten tiivis yhteistyö. Esimerkiksi poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen säännöllinen yhteistyö jo käytännön valvontatyössä on hyvä ja erinomainen malli profiloitua ja vietäväksi myös muualle Eurooppaan.

Tulevan maakunnan tehtäviin kuuluvat vahvasti varautuminen, ennakointi ja käytännön turvallisuustyö. Lisäksi maakunta on luonteva yhteistyön pohja myös kunnille. On erityisen tärkeää, että kunnissa ja maakunnan alueella tehtävä suunnittelutyö tunnistaa konkreettisesti toisensa ja toiminnot keskustelevat keskenään. Tärkeää on myös, että valtionhallinnon turvallisuustoimijat sekä tutkimus ja koulutus ovat osa tulevien maakuntien turvallisuustyötä.

Turvallisuustyössä suuressa roolissa on myös osallistaminen. Alueen asukkaiden rooli korostuu ja heidän näkökulmansa ovat tärkeitä. Myös päättäjien tulee olla kiinnostuneita siitä, miten ennalta ehkäisevä turvallisuustyö vaikuttaa alueen kilpailukykyyn, asukkaiden viihtyvyyteen ja ennen kaikkea alueen maineeseen. Turvallisuustyö kytkeytyy myös alueen hyvinvointiin.Nykytilan kartoitus toimii työlle pohjana ja taustatietoa on saatavissa. Ongelmakohtien ratkaisuja voidaan kokeilla pienen asuinalueen tai kylän alueella ja sitten jalkauttaa maakunnan malliksi. Arjessa esimerkiksi poliisin ja koulun välinen kasvollinen yhteistyö on parhaimmillaan varhaista puuttumista ja monen ongelman ennalta ehkäisyä tehokkaasti ja moniammatillisesti.

Toisaalta esteettömät kulkureitit tai paloturvallisuusasioiden ylläpitäminen torjuvat monia onnettomuuksia. Ikäihmisten arjen turvallisuus tulee huomioida isosti. Turvallisuustyö ei ole ydinfysiikkaa vaan jatkuvaa ja valpasta reagointia arjen ilmiöihin.


Yksinäisyyden torjumiseen tarvitaan välittämistä (6.4.2018 Satakunnan Kansa)

Yksinäisyys on monelle raastava ja ahdistava tunne. Se ei ole useinkaan tavoiteltu elämäntila,
vaan on voinut syntyä seurauksena eri tapahtumista, jotka ovat ajaneet elämän uuteen vaiheeseen. Pahimmillaan yksinäisyys vie tilanteeseen, jossa hyvinvointi ja terveys kärsivät. Yksinäisyyttä esiintyy joka ikäryhmässä, mutta kipeänä ja haastavana ongelmana se on yksinasuvien ja palveluja paljon
tarvitsevien ikääntyneiden keskuudessa, myös Satakunnassa.

On selvää, että ikääntyessä myös monien arjen askareiden suorittaminen muuttuu haastavammaksi. Kun
ulkopuolisten kontaktien määrä vähenee, silloin on vaarana passivoitua ja jäädä kotiin. Miten tämä ihminen olisi ajoissa löydettävissä? Kun siinä tilanteessa olisi mahdollisuus lähettää paikalle joku, joka ottaisi ihmisestä kopin, kannustaisi ja innostaisi.

Esimerkiksi uudenlainen palvelunohjaus ryhmässä voisi olla yksi osallistava keino tuottaa turvallisia
ja uusia vaihtoehtoja arjessa selviytymiseen ja yksinäisyyden vähentämiseen. Monet
tutkimukset osoittavat, että mitä kauemmin omassa kodissa asuminen sujuu, elämänlaatu säilyy hyvänä. Myös STM:n työryhmän raportti laitoshoidon vähentämisen keinoista korostaa, että erittäin tärkeää on vahvistaa kotona asumista ja palveluasumista tukevia tukipalveluja, kuten kuntoutusta, kotisairaalatoimintaa ja lääkäripalveluja. Iäkkään henkilön osallisuus palveluja suunniteltaessa ja toteutettaessa on avainasia.

Tulevien lähi- ja sotepalveluiden kehittämisessä Satakunnassa tulee kiinnittää erityistä huomioita siihen, että lähipalvelut pysyvät lähipalveluina. Sosiaalisia palveluita tarvitaan edelleen myös lähellä, siellä,
missä ihmisetkin ovat. Henkisen pahoinvoinnin ja ahdistuksen hoitokustannukset ovat täysin eri luokkaa kuin inhimillinen, ennalta ehkäisevä työ.

Kaikki eivät kuitenkaan kaipaa suurta sosiaalista menoa, vaan vaihtoehtona tulee olla
myös asioita, joita voi tehdä itsekseen. Siksi tulee huomioida ympäristöön liittyvä suunnittelu ja
palvelutarjonta. Esimerkiksi liikuntapalveluiden tuottaminen tulisi toteuttaa tasapuolisesti
niin, että ne ovat kaikkien tavoitettavissa. Pienillä investoinneilla voidaan luoda mahdollisuuksia ja palveluja koko maakuntaan. Myös kohtaamispaikkojen, esimerkiksi lehtilukusalien tuominen lähelle voivat tuoda ohjelmaa päivään. Samalla voi aina tavata juttukaverin kasvotusten.

Satakunnan etuna on kompaktinen koko, se mahdollistaa myös palvelurenkaan laadukkaan tarjonnan ja sen ympärille uudenlaista ideointia. Edellytyksenä on, että kulkuyhteyksien tulee olla toimivia.

Yksinäisyyden torjuminen ei kuitenkaan onnistu vain virkatyönä vaan siihen tarvitaan myös innostusta ja välittämistä. Mukaan tarvitaan edelleen tärkeänä osana järjestökenttää, seurakunnat, hanketyötä,
mutta myös jokaista satakuntalaista, jolla on aikaa vaikka vain jutustella tai ottaa uusi kaveri eri toimintoihin mukaan. Asiat muuttuvat jo pienillä teoilla.

Itsenäinen ja turvallinen Suomi (Satakunnan Kansa, 6.12.2017)

Itsenäisen Suomen tulevaisuuden rakentaminen vaatii panostuksia turvallisuustyöhön. Uudet rikollisuuden ilmiöt vaikuttavat myös meillä. Esimerkkeinä näistä ovat mm. kyberrikollisuus, joka kohdentuu tietoverkkoihin tai tietotekniikkaan ja siten meistä kehen tahansa. Myös
väkivaltainen radikalisoituminen ja järjestäytynyt rikollisuus on lisääntynyt,
puhumattakaan huumausaine- tai talousrikollisuudesta.

On hyvä muistaa, että turvallisuus ei ole
erillinen asia, vaan yhteydessä kaikkeen. Siksi nyt tehtävän soteuudistuksenkin
tulee tähdätä myös turvallisuuden lisäämiseen. Ihmisen kokema turvallisuus
lähtee siitä, että käytössä on laaja palveluverkko, joka mahdollistaa nopean
hoitoon pääsyn ja sen, että arjessa tarvittava apu löytyy läheltä.


Turvallisuuden tunteeseen vaikuttaa myös se, kuinka turvallisena asuinympäristö
koetaan ja kuinka hyvin kotikunnan infra on suunniteltu. Myös rikoksiin
syyllistyneiden tuomiot tulee olla järkevässä suhteessa ihmisten oikeustajuun
nähden.

Suomen rajojen ulkopuolella tehtävät päätökset ja rikolliset
ilmiöt vaikuttavat myös meidän arkeemme. Siksi kansainvälinen turvallisuus on
erityisen tärkeää niin verkostoissa kuin päätöksenteossa. Turvallisuus voi olla
myös vientituote. Suomessa käytössä olevan poliisin, tullin ja
rajavartiolaitoksen tiivis yhteistyö olisi hyvin mallinettavissa muualle
Eurooppaan.

Turvallisuustyö vaatii kaiken aikaa myös
tekijöilleen uudenlaisia toimintamalleja tehdä työtä. Isossa roolissa on
resurssien kohdentaminen niin, että ne vastaavat ajan haasteisiin. Perinteisen
viranomaistoiminnan rinnalle on tullut uusia tehtäviä ja toimenkuvia, mutta
vanhojakaan ei voida heittää roskiin. Moniammatillisesti tehtävä
turvallisuustyö vaatii tehokasta tiedonkulkua ja toisaalta nopeaa reagointikykyä.
Poliisia ja muita turvallisuusviranomaisia tarvitaan aina ja resurssien tulee
olla sillä tasolla, että turvallisuustyö pystytään hoitamaan vaatimusten
mukaisesti ja tasapuolisesti alueesta riippumatta. Myös kunnissa tehtävä
turvallisuustyö vaatii uudenlaisia avauksia ja yhteistyön kanavia. Esimerkiksi
Ankkuritoiminnan kaltaisia moniammatillisia varhaisen puuttumisen työtapoja tarvitaan
ja niitä tulee kehittää kaiken aikaa lisää.

On hyvä muistaa, että yrittäjät tuottavat
meille suuren osan päivittäin käyttämistämme palveluista. Siksi yrittäjien
saaminen mukaan turvallisuustyöhön on erittäin tärkeää.

Suomi 100-vuoden teemaksi on valittu:
yhdessä. Turvallisuustyön keskeinen onnistumisen edellytys on, että työtä
tehdään ja suunnitellaan yhdessä. Turvallisuusyön ytimessä on arjen arkiset
asiat. Esimerkiksi syrjäytymisen ehkäisy on erittäin tärkeässä roolissa
turvallisuustyössä. Lähimmäisestä ja kaverista huolehtiminen on meidän velvollisuus.

Hyvää ja turvallista itsenäisyyspäivää satakualaiset!


Naisjohtajat Satakunnassa selvänä vähemmistönä, edelleen (5.9.2017)

Korkea koulutustausta kahden maisterin ja tohtorin tutkinnoissa, tunnollisuus, arvostus työtä kohtaan ja portaittainen eteneminen. Siinä lyhyesti kiteytettynä satakuntalaisten naisjohtajien urataustaa.

Finlaysonin naisten euro -tempaus herätti jälleen keskustelun naisten ja miesten tasa-arvosta ja palkkaeroista työelämässä. Käytännössä tätä on haastava mitata ja erilaisia lopputulemia saadaan eri tulokulmista.

Tässä kirjoituksessa otetaan näkökulmaksi naisjohtajat ja heidän työuransa työhyvinvoinnin näkökulmasta. Tein johtajatutkimuksen Turun kauppakorkeakoulussa liittyen pro gradu-tutkielmaani. Kohderyhmänä olivat Satakunnan 20 suurimman yrityksen naisjohtajat. Ensimmäinen tulos oli, että naisjohtajia on Satakunnan suurimpien yritysten johtoryhmä-tasolla alle kymmenessä. Toimenkuvat sijoittuivat useimmiten henkilöstö- ja taloushallinnon sekä viestinnän ja turvallisuuden johtotehtäviin. Tutkimuksesta ilmeni myös, että naisjohtajat eivät olleet edenneet raketin lailla, vaan ura oli kulkenut vaiheittain porrasajattelun mukaan.

Selkeitä työuran jaksamisen haasteita oli esiintynyt jokaisella vastaajalla mm. muutoksien läpivienneistä. Työurien aikana oli törmätty myös siihen, että ylin johto oli suoraan tuonut esiin, että naisen on tehtävä kaksi kertaa enemmän työtä sen eteen, että urakehitystä voisi edes tapahtua. Myös kysymykset, mihin oikein pyrit, kun jatkuvasti opiskelet, olivat vastaajille tuttuja.

Intohimo työhön ja tunnollisuus yhdistivät vastaajia. Psykologisen sopimuksen näkökulma odotuksineen työtä kohtaan ei niinkään toiminut vastaajien motivaationa uuteen työhön. Työ on otettu vastaan työnä, ei niinkään statusasiana johto- tai esimiestehtävistä. Perheen ja työn yhteensovittaminen oli lähtökohtaisesti toiminut vastaajien kohdalla hyvin.

Naiskiintiö-paikoilla naisjohtajien määrän lisäämistä ei ratkaista. Vastaajat korostivat pätevimmän henkilön valitsemista tehtävään. Hyvä veli - verkostot olivat silti tulleet tutuiksi ja se oli näkynyt käytännössä esim. ilman konkreettisia perusteluja valinnoissa, vähemmän koulutettu tai kaveri meni naisten edelle tai että asioita vain tapahtui.

Muuttuva työelämä tarvitsee osaavia ja motivoituneita johtajia. Johtaminen organisaatiossa niin tuloksen kuin hyvinvoinnin kannalta on keskeinen tekijä. Huono johtaminen tulee kalliiksi. Haastateltavat korostivat, että organisaatiokulttuurin tulee olla tasapuolinen ja kokonaisuutta tukeva. Johtajan tulee olla myös läsnä. Ylimmän johdon esimerkki ja käytös viitoittavat koko organisaation suunnan. Arvostus ja näyttöpaikkojen antaminen on tärkeää.

Jotta asiat muuttuvat ja naisia saadaan johtopaikoille, muutosta tarvitaan myös yhteiskunnallisesti. Erilaiset mentorointiohjelmat, selvitykset ja säännöllinen tutkimustyö tekevät asiasta näkyvän. Myös hallituksen käynnistämä perhevapaa-uudistus on yksi osa muutosta.


Nopeita ratkaisuja kulkuyhteyksiin välille Pori-Uusikaupunki (27.3.2017)

Uudenkaupungin autotehtaalla on rakennettu koko maata positiivisesti ravisuttanutta ihmettä. Valmet
Automotive ilmoitti 22.3.2017 käynnistävänsä rekrytointikampanjan, jolla haetaan noin 1060 uutta autonrakentajaa Uudenkaupungin tehtaalle. Tehtaan henkilöstömäärä on jo 2300. Eikä tämä lopu siihen, sillä lähiaikoina työt aloittaa 300 työntekijää, ja uusia tekijöitä haetaan vielä yli 1000. Yrityksen
arvio autotehtaan henkilömäärästä on tämän vuoden loppupuolella jo noin 3700. Näin
kertoi Työ- ja elinkeinoministeriön tiedote, jota on uutisoitu laajasti.

Nämä uutiset ovat myös Porin seutukunnalle merkityksellisiä. Kaupungissa tuleekin reagoida tilanteeseen ja nopeasti. Kulkuyhteydet Porin ja Uudenkaupungin välillä on saatava nopeasti kuntoon. On erittäin tervetullutta, että porilaiset ovat mukana tavoittelemassa työpaikkoja tehtaalta. Siksi kaupungin tulee olla etunenässä järjestelyissä, joilla voidaan edistää joustavaa liikennöintiä ja suoran liikenneyhteyden toteuttamista Porin ja Uudenkaupungin välille. Kilpailutus- ja rahoitusvariaatioita löytyy varmasti. Ilmeisemmin vastaava yhteys Turun suunnalta toimii jo.

Elinvoimainen alue vaatii joustavia ja nopeita ratkaisuja myös palvelukonsepteissa. Liikennöitsijät ovat kiinnostuneita varmasti, tuohan se työtä ja trafiikkia myös yrityksiin. Eri vaihtoehtoja reitin toteuttamiseksi on punnittava nyt, kun rekrytointi on parhaassa vauhdissa. Monissa perheissä tulevaisuuden suunnittelu roikkuu ratkaisevasti työpaikan varassa. Kaupunkilaisia tukevia, ketteriä
avauksia kaivataan.

Autotehtaalla on tehty oikeita strategisia siirtoja ja niiden merkitys alueellemme on kiistaton. Työllisyysvaikutukset heijastuvat vahvasti maakuntaan ja poikivat alueellemme myönteistä pöhinää. Porilaisten työllistyminen tulee olla prioriteettien kärjessä ja sitä tulee tukea järkevillä ja synergisoivilla
ratkaisuilla.



Peruspalveluja uudistamalla kilpailukykyä kaupunkiin (Satakunnan Kansa, Satakunnan Viikko)

Organisaatiouudistus Porissa, Sata-sote maakunnassa. Taloudellinen tilanne asettaa meille
velvoitteen uudistaa toimintaa. Isojen uudistusten rinnalla kaupungissa on tehtävä kehitystyötä myös omien palveluiden piirissä.

Yhteistyön tiivistäminen ja innovatiivinen ajattelu on nyt välttämätöntä. Vanhakantainen toiminta ei palvele tulevaisuuden kaupunkia. Moderni ja joustava palvelurakenne on kilpailuvaltti uusien kaupunkilaisten houkuttelemiseksi. Sama pätee myös yritystoiminnan lisäämiseksi kaupunkiin. Tämä vaatii strategista ohjausta, yhteistyötä, päättäjien tukea ja kannustusta sekä henkilöstöä kuulemalla ja osallistamista niin suunnittelussa kuin toteutuksessa.

Raja-aitojen kaataminen eri hallintokuntien välillä ja oman organisaation sisällä on välttämätöntä toimintojen kehittämiselle. Kun asiakkaita ei pompotella luukulta toiselle ja asioita hoidetaan kokonaisvaltaisesti, se toimii myös kustannustehokkaasti. Me päättäjät odotamme kehitysideoita hallintokunnista.

Perusturvassa keskiössä on ihminen. Rakenteista karsiminen on parempi vaihtoehto kuin palveluiden
heikentäminen. Sähköinen asiointi sekä tietojohtaminen mahdollistavat uusia ja tehokkaampia tapoja tehdä. Asiakaspalvelua ei silti voida unohtaa. Lähipalvelujen uudistaminen onkin tärkeä osa kokonaisuutta. Palveluja voidaan myös liikuttaa. Auttaminen tulee olla enemmän ennalta ehkäisevää niin perhe- kuin vanhuspalveluissa. Nopea puuttuminen on parasta lääkettä. Näissä toiminnoissa voimme kehittyä ja olla edelläkävijöitä. Meistä voidaan ottaa 9mallia myös muualla.

Säästöjä saadaan aikaan tekemällä enemmän todellista yhteistyötä kaupunkilaisten parhaaksi. Itse toivon kotikaupunkini olevan kiinnostava vuoden jokaisena päivänä. Nyt tehdään valintoja, kuinka houkutteleva ja kilpailukykyinen olemme tulevaisuudessa. Muutos on suuri mahdollisuus ja parasta silloin, kun sitä voi hallita itse.

Turvallinen arki senioreille (Satakunnan Kansa, Satakunnan Viikko)

Oma koti onnen tuo, mutta kuinka turvallinen oma asuinympäristö on? Tilastot kertovat, että vahingot ja tapaturmat sattuvat usein juuri tutussa kotiympäristössä. Siksi on tärkeää, että kodissa turvallisuustekijät ovat kohdallaan ja tukevat kotona asumista.

Turvapuhelinasiakkaiden avuntarpeen pyynnöistä reilusti yli puolet ovat kaatumisista aiheutuvia. Näitä voidaan vähentää poistamalla asunnosta liikkumista haittaavia kynnyksiä tai mattoja. Arkea helpottavia
apuvälineitä on helppo asentaa. Uuden turvapuhelinasiakkuuden syntyessä onkin tärkeää kartoittaa kodin pulmakohtia yhdessä palveluntarjoajan kanssa. Tutussa ympäristössä itse ei välttämättä aina huomaa kaikkea. Myös ulkopuoliset tekijät voivat aiheuttaa harmia. Ikääntynyt saattaa joutua helpommin rikoksen kohteeksi. Häneltä voidaan viedä omaisuutta ”auttamisen” yhteydessä esimerkiksi pankkiautomaatilla. Ikää tai sairautta voidaan käyttää häikäilemättömästi hyväksi myös kaupustelijoiden keskuudessa, kun kotiin tullaan myymään tavaroita ja samalla viedään huomaamattomasti arvoesineitä tai rahaa.

Tuntemattomien kanssa pitää olla tarkkana ja varmistua heidän asiastaan. Ovia ei kannata pitää lukosta auki koko päivää. Ilta-aikaan kunnollinen ulkovalaistus on myös tärkeää ja asunto tulee aina pitää asutun
näköisenä, silloinkin kun ollaan pois.

Rikoksentekijä voi olla tuntematon, mutta huomioitavaa on, että hän voi olla myös perheenjäsen, lähipiiriin kuuluva tai tuttava. Joka neljännellä vanhuksella on syy pelätä lähimmäistään. Henkinen, fyysinen tai seksuaalinen väkivalta näyttäytyvät myös senioreiden arjessa. Näissä tapauksissa on
uskallettava auttaa.

Tapaturmia ja vahinkoja voidaan ehkäistä ennalta ja siten säästää niistä aiheutuneissa kuluissa ja tapaturmasta kärsivän elämänlaadun heikkenemisessä. Tehdään porukalla kevätsiivous ja huolehditaan yhdessä iäkkäämpien läheisten ja naapureiden kotien turvallisuustekijät kuntoon.