Kirjoituksia

Julkaistu sosiaalisessa mediassa toukokuussa 2026:

Joka vuosi tuhannet nuoret jäävät ilman korkeakoulupaikkaa. Ei ole yksilöiden eikä yhteiskunnan kannalta mitenkään kestävää, että nämä nuoret jäävät ikään kuin ”välitilaan”, kun opiskelupaikka ei aukea. Tämän vuoksi hallitus esittää lakimuutoksia, joilla mahdollistetaan kolmivuotinen avoimen korkeakouluopetuksen opintosetelikokeilu.

Opintosetelin avulla ilman jatko-opintopaikkaa jääneet nuoret voivat maksutta päästä opintoihinsa kiinni jo ennen varsinaisen opiskelupaikan saamista. Näin nuoret voivat kuitenkin jo kasvattaa osaamistaan, ja samalla avoimen opinnot mahdollistavat korkeakouluopintojen ja eri alojen kokeilemisen ennakkoon, ennen tutkinto-oikeuden vastaanottamista.

Usein avoimella puolella tehdyt opinnot voi myös hyväksilukea tutkintopaikan auetessa, mikä nopeuttaa tutkinnon suorittamista itse korkeakoulussa. Opintoseteliä voisi käyttää paitsi eri aloihin tutustumistarkoituksessa, myös väylä- ja polkuopintojen suorittamiseen, eli opinnot voisivat osalle toimia myös väyläopintoina korkeakouluun.

Opintoseteli auttaa meitä jälleen askeleen eteenpäin pitkäaikaisessa tavoitteessa nostaa nuorten ikäluokkien koulutustasoa. Opintoseteli onkin osa laajempaa kokonaisuutta, jonka kokonaistarkoituksena on osaamis- ja koulutustason nosto.

Opintoseteliä voisi käyttää yhteensä 30 opintopisteen laajuisiin avoimena yliopisto-opetuksena tai avoimena ammattikorkeakouluopetuksena järjestettäviin suomen- tai ruotsinkielisiin opintoihin kahden vuoden kuluessa siitä, kun henkilön oikeus opintoseteliin on alkanut.

Nuorisobarometrin 2025 mukaan 81 prosenttia nuorista haluaa suorittaa korkeakoulututkinnon. Opintojen suorittaminen avoimessa korkeakoulussa opiskelupaikan jäädessä välistä vahvistaa nuorten tulevaisuususkoa ja auttaa heitä etenemään kohti omia unelmiaan.

Hyvinvointialueilla on käynnissä niiden kolmas vuosi, ja alueiden toiminta on saatu viimein jossain määrin vakiinnutettua. Aluevaltuutetut kurovat parhaillaan kiinni yli 15 vuoden uudistusvajetta, joka saatiin perintönä vanhasta sote-mallista. Sote-palveluita ei olla romuttamassa, mutta niitä ollaan uudistamassa vastaamaan muun muassa väestönkehitystä ja uutta sote-mallia.

Hallitus tekee kaikkensa, jotta Suomen talouden suunta saadaan käännettyä, henkilöstöpulaa ratkottua ja sote-mallia korjattua. Hyvinvointialueiden rahoitukseen käytetään tänä vuonna 26,2 miljardia euroa, eli melkein kolmasosa valtion budjetista. Sote-palveluiden rahoitusta itse asiassa lisättiin tälle vuodelle 2,2 miljardia euroa. Krista Kiurun kolumnissaan (SK 10.3.2025) esittämä väite siitä, että hallitus leikkaisi suomalaisten sote-palveluista ”miljarditolkulla” ei siis yksinkertaisesti pidä paikkaansa.

On totta, että sote-palveluiden rahoitus olisi kasvanut tänä vuonna hieman enemmän, ellei hallitus olisi vähentänyt alueiden tehtäviä ja näihin tehtäviin varattua rahoitusta. Tällaisia kohdennettuja tehtävien vähentämisiä joudutaan todennäköisesti jatkamaan myös vuonna 2026.

Organisaation johtaminen vaatii johtajalta paljon, mutta se ei ole rakettitiedettä. Nyky-yhteiskunnassa muutos on jatkuvaa, ja siksi muutosjohtamisesta on tullut keskeinen taitovaatimus jokaiselle esihenkilölle ja johtajalle. Keskeisintä on ihmisten kuunteleminen sekä avoin ja toimiva viestintä.

Hyvä johtajuus on erityisen tärkeää, kun puhutaan hyvinvointialueesta. Satakunta tekee tärkeän päätöksen, kun valitsemme uutta hyvinvointialuejohtajaa. Aluehallituksen on tarkoitus käynnistää haku tällä viikolla.

Tulevan johtajan tulee olla osallistava ja innostava, eikä muutoksia voida runnoa läpi väkipakolla. Myös kykyä rohkeisiin ja innovatiivisiin päätöksiin tarvitaan, ja ennen kaikkea tärkeää on aito halu kehittää toimintaa ja palveluita yhdessä päättäjien ja henkilöstön kanssa.

Keskeinen osa hyvinvointialuejohtajan tonttia on talouden tasapainottaminen. Alueiden rahoituslakia uudistettiin viime vuonna, ja alueille säädettiin muun muassa jälkikäteistarkistukseen omavastuuosuus ensi vuodesta alkaen. Koska hyvinvointialueet ohjaavat rahoituksensa käyttöä ja palveluiden järjestämistä varsin itsenäisesti, on johdon ja päättäjien vastuulla tehdä taloudellisesti kestäviä ratkaisuja. Omavastuuosuudella pyritään lisäämään rahoitusmallin kannustavuutta, ja tämä lisää samalla myös vastuuta.

Tulevan johtajan ensisijaisena prioriteettina on siis oltava, että ihmiset saadaan hoitoon ja palvelut toteutetaan oikeudenmukaisesti, henkilöstön hyvinvointiin panostaen. Samalla pitää tasapainottaa vaikeasti alijäämäistä taloutta. Tehtävä ei ole helppo, mutta hyvällä johtajuudella siitä tulee helpompaa. Työntekijät kaipaavat enenevässä määrin merkityksellisyyttä ja vaikuttavuuden tunnetta työssään. Asiantuntevan henkilöstön osallistaminen hyödyttää alueen asiakkaita ja parantaa paitsi henkilöstön tyytyväisyyttä työhönsä, myös palveluiden tehokkuutta ja laatua.

Psykiatrian puolen muutos on ajankohtainen haastava kokonaisuus, jossa onnistuminen muutosjohtamisessa on keskeistä. On tärkeää, että emme haavoita esimerkiksi Porissa pitkään toiminutta psykiatrian kesäkoulua, joka on tuottanut erikoistuvia lääkäreitä ja henkilöstöä Satakuntaan. Joskus myös pitkäksi venähtänyt uudistaminen voi päätyä tilanteeseen, jossa on syytä kysyä, kannattaako suuria muutoksia tehdä vai voisiko vanha raami toimia parhaiten uusien toimintamallien kehittämisessä. Muutosjohtamisessa oleellista on myös tunnistaa, milloin muutosta ei välttämättä vaadita, eikä johtamisesta saa milloinkaan tulla valtapeliä.

Muutosta on aina johdettava johtamalla ihmisiä. Organisaatio ei voi toimia tehokkaasti, jos johtaminen ei ole laadukasta. Hyvää johtamista ei synny, jos henkilöstöä ei kuunnella tai sisällytetä prosesseihin. Hyvinvointialuejohtajan rekrytoinnin onnistuminen määrittelee koko hyvinvointialueen suunnan, organisaation ilmapiirin, sote-sektorin veto- ja pitovoiman sekä palveluiden kehityksen tulevina vuosina. Kaiken tämän vuoksi valinta on äärimmäisen tärkeä koko Satakunnan tulevaisuuden näkökulmasta.

Kirjoittaja on kansanedustaja, Porin kaupunginvaltuuston pj. ja aluevaltuutettu (kok.).

Tieto TNT-räjähdetehtaan perustamisesta Poriin on nostanut esiin keskustelua ja myös huolia tämänkin lehden lukijapalstalla. Itselleni on kuitenkin alusta lähtien ollut selvää, että juuri tällaisia investointeja me Porissa ja Satakunnassa tarvitsemme. Kyseessä on erittäin myönteinen ja tervetullut uutinen.

Yli 200 miljoonan tehdasinvestointi on merkittävä panostus koko Euroopan turvallisuuteen. Räjähdetehtaan perustajayrityksen Forcitin toimitusjohtajan mukaan tehdas tulee valmistuessaan todennäköisesti olemaan Euroopan suurin trotyylitehdas. Tuotantolaitos tuo alueelle työpaikkoja paitsi suoraan, myös välillisesti esimerkiksi logistiikan alalle. Työpaikkojen myötä syntyy myös kaivattua kasvua.

Porin kaupungilla on ollut merkittävä rooli investoinnin sijainnin valikoitumisessa. Olemme ajaneet tätä voimakkaasti kaupungin virkamiesjohdon ja kollegani Matias Marttisen kanssa. Tärkeä rooli on ollut lisäksi tietenkin puolustusministeri Antti Häkkäsellä. Investointi on osoitus siitä, että Poriin on mahdollista saada huippuinvestointeja, kunhan tahtotila on oikea ja tartumme toimeen.

Tehdas täydentää esimerkiksi Niinisalon ja Säkylän varuskuntia sekä tukee kansainvälistä harjoitustoimintaa. Lähikuukausina valmistuva Turvallisuuskeskuksen luotitalo-hanke lisää alueen kansainvälistä kiinnostavuutta harjoitusalueena entisestään.

Olemme jo nyt erittäin merkittävä turvallisuusmaakunta, ja investointien myötä roolimme vahvistuu entisestään. Näistä investoinneista kilpaillaan voimakkaasti, ja meidän on oltava kilpailussa menestyksekkäästi mukana. Lisäksi sijaintimme on mitä otollisin TNT-tehtaan perustamiselle: Porissa on satama ja olemme kaukana itärajasta.

On myös tärkeää muistaa, että tällaisten merkittävien uusien puolustusinvestointien taustalla suurimpana yksittäisenä syynä on Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan. Tämä taustasyy vahvistaa TNT-hankkeen merkityksellisyyttä, korostaen Porin roolia kansallisen ja kansainvälisen turvallisuuden takaamisessa. Euroopan on kannettava enemmän vastuuta omasta turvallisuudestaan. Turvallisuuden varmistamiseksi vaaditaan varautumista, ja TNT-investointi tukee tätä oleellisella tavalla.

Puolustukseen on pakko panostaa, ja olen ylpeä, että saamme kaupunkina ja maakuntana olla tässä vahvasti mukana. Uskon, että TNT-tehtaan investointi avaa tietä myös muille investoinneille Porin ja maakunnan alueella.

Jokainen investointi vaatii runsaasti työtä: jatkuvaa lobbausta, verkostoja, neuvotteluja ja yhteistyön kehittämistä. Pettymyksiäkin tulee, mutta onnistumisista on osattava nauttia. Tämä investointi on suuri sellainen.

Mari Kaunistola, kansanedustaja (kok.), Porin kaupunginvaltuuston pj.

kunta- ja aluevaaliehdokas

Porilla on vahvat edellytykset kasvaa ja kehittyä kaupunkina, mutta kasvu ei tapahdu itsestään. Päättäjien on ajateltava isosti ja rohkeasti. Keskeinen kysymys on, miten kykenemme hyödyntämään Porin tarjoamat mahdollisuudet.

Suuri kasvupotentiaalin keskittymä löytyy Meri-Porista. Kaupunki panostaa vauhdilla alueen teolliseen kasvuun. Alueella on runsaasti vahvaa teollista infrastruktuuria, jonka pohjalle on hyvä lähteä rakentamaan kasvua. Uusien kaavojen myötä alueen tonttitarjontaa on parannettu ja alueelle on tehty maanvaraus- ja kehityssopimuksia. Meri-Porin asema yhtenä Suomen teollisen kasvun keskuksena vaikuttaa lupaavalta, ja oman lisäarvonsa tuovat myös Porin sataman merkittävät investoinnit.

Toinen suuri kokonaisuus on Porin lentokenttäalue. Suomen Ilmailuopiston tulevaisuuden eteen tehdään Porissa töitä, sillä se on merkittävä osa lentokenttäalueen suurempaa elinvoima- ja koulutuskeskittymää. Erityisesti nyt, kun Porin reittilennot on viimein saatu nykyhallituksessa taisteltua valtion tuen piiriin, meidän on kehitettävä lentokenttätoimintaa entistä laajemmin.

Lentokentän alueella sijaitsee myös Suomen suurin ja monipuolisin turvallisuuden harjoittelukeskus (Turvallisuuskeskus). Keskus toimii muun muassa eri viranomaistoimijoiden, yritysten ja maanpuolustusorganisaatioiden harjoittelu- ja koulutuskeskuksena.

Turvallisuuskeskuksen kehittymistä tukee kansainvälistyvä turvallisuussektori. Vastaavaa harjoittelukeskittymää ei Suomesta nykyiselläänkään löydy, ja vuoden 2025 loppupuolella valmistuva Luotitalo-hanke on koko Pohjois-Euroopan mittakaavassa massiivinen investointi. Hanke kasvattaa lentokenttäalueen potentiaalia ja mahdollistaa esimerkiksi Nato-yhteistyön uudella tasolla. Satakunta on vahva turvallisuusmaakunta.

Kasvusta ja investoinneista puhuttaessa meidän on lisäksi aina syytä muistaa alueella jo toimivat, työllistävät ja kasvavat yritykset. Niiden toimintaympäristöstä huolehtiminen on tulevaisuuden hyvinvoinnin rakentamista.

Eduskunnan täysistuntosali hiljentyi istunnon aluksi tiistaina 19. marraskuuta. Täysistunnossa käytiin ajankohtaiskeskustelu Ukrainasta, sillä maa on taistellut vapautensa puolesta 1 000 päivää. Taistelua käydään demokratian, vapauden ja itsenäisyyden puolesta. Tällaisten arvojen ollessa pelissä ei sotaväsymykselle ole sijaa.

Viime viikkoina on käynyt hyvin ilmi, että Satakunnassakin tarve sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksille ja hyvinvointialueen talouden tasapainottamiselle on kova. Olemmehan me nyt jäämässä valtion ”tarkkailuluokalle”. On selvää, että uuden sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmän ylläpitämiseksi on tehtävä asioita uudella tavalla, ennakkoluulottomasti ja osallistaen.

Hyvinvointialueilla tehtävää uudistus- ja tehostustyötä tehdään nyt edeltävän hallituksen valamalle pohjalle. Nykyisen hallituksen vastuulla ja tavoitteena on huolehtia soten isosta kuvasta – taloudesta, henkilöstön riittävyydestä ja lainsäädännön kehittämisestä.

Yksi esimerkki hallituksen tekemästä uudistamistyöstä sosiaali- ja terveydenhuollon helpottamiseksi on viime viikolla sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen esittelemä merkittävä kehityspaketti terveydenhuollon Kela-korvauksiin. Kela-korvausten uudistuspaketti etenee monivaiheisesti ja sisältää useita panostuksia Kela-korvausten parantamiseksi.

Pakettiin kuuluu yhtenä osana suomalaisille myönteinen uudistus, joka koskettaa ikääntyvien ihmisten lääkärikäyntejä. Hallitus valmistelee ja aloittaa määräaikaisen valinnanvapauskokeilun, joka kohdennetaan yli 65-vuotiaille. Kokeilun tarkoitus on, että kaikki 65 vuotta täyttäneet pääsisivät yksityisen yleislääkärin vastaanotolle julkisen terveydenhuollon asiakasmaksun suuruisella omavastuulla, joka on ensi vuonna noin 28 euroa. Hallituksen tavoitteena on aloittaa pilottikokeilu ensi vuoden syyskuussa.

Pilottikokeilu on malliesimerkki siitä, miten hallitus pyrkii parantamaan ihmisten pääsyä hoitoon. Käytännössä kyse on tavallaan ”valtakunnallisesta palvelusetelistä”, johon ovat oikeutettuja kaikki 65 vuotta täyttäneet läpi Suomen. Pilotti ei poista käytöstä pysyviä lainsäädännön mukaisia Kela-korvauksiin tehtäviä uudistuksia. Halutessaan yli 65-vuotiaat voivat edelleen hakeutua yksityiselle lääkärille myös pilotin ulkopuolella ja saada siitä korvauksen.

Julkisessa keskustelussa esiin on noussut huoli hintojen noususta. Emme halua kanavoida veronmaksajien rahoja lääkäritoimistojen hintoihin. Tämän vuoksi pilottikokeilu on suunniteltu toteutettavaksi Kelan kautta hintakatolla. Käytännössä hintakaton toimeenpano on tarkoitus toteuttaa Kelan ja palveluntuottajien välisillä suorakorvaussopimuksilla, joissa on määritelty hintakatto. Käynneistä ei saisi periä erillisiä toimistomaksuja. Haluamme pitää huolen siitä, että asiakas todella hyötyy näistä korvauksista.

Pilottikokeilu on vain yksi osa kattavaa uudistuspakettia. Hallituksen tavoitteena on muun muassa palauttaa viime hallituksen Kela-korvauksen piiristä poistamat hedelmöityshoidot takaisin korvauksen piiriin jo ensi vuoden alusta lähtien.

Hedelmöityshoitojen korvaukset kattaisivat muutoksen jälkeen jopa 40 prosenttia korvauksen perusteena olevista kustannuksista. Tämä on tärkeä muutos, jotta kykenemme tukemaan lapsettomuudesta kärsiviä henkilöitä ja perheitä. Hallitus antoi asiasta esityksen eduskunnalle jo viime viikolla. Me todella tarvitsemme Suomeen myös tulevaisuuden tekijöitä.

Lisäksi hallituksen tavoitteena on korottaa useiden palveluiden, kuten silmälääkäreiden, gynekologien, fysioterapian, hammashoidon ja mielenterveyspalveluiden korvauksia ensi vuoden huhtikuussa.

Uskon valinnanvapauteen ja siihen, että ihminen on itse paras päättämään hoidostaan. Petteri Orpon hallituksen tavoitteena on kääntää Kela-korvaukset edellisten hallitusten tekemien leikkausten jälkeen takaisin nousuun, jotta asiakkaan valinnanvapautta ja hoitoon pääsyä voidaan vahvistaa.

Osa ehdokkaista olisi laillistamassa kannabista. Samalla he ovat huolissaan nuorten mielenterveysongelmien lisääntymisestä, vaikka lukuisissa kansainvälisissä ja kansallisissa tutkimuksissa on todettu, että juuri voimakkaaksi jalostettu kannabis aiheuttaa erityisesti nuorille käyttäjille mielenterveysongelmia. Poliisille tulee päivittäin tehtäviä, jotka liittyvät kannabiksen tai muiden huumeiden aiheuttamiin psykooseihin, itsetuhoisuuteen tai väkivaltaiseen käyttäytymiseen. Päihde- ja mielenterveysongelmissa kamppailevien nuorten haasteena on paitsi matalan kynnyksen hoitopaikkojen saatavuus, myös oman päihdesairauden tunnustaminen sekä hoitoon hakeutuminen ja sitoutuminen. Ilman omaa tahtoa päihdeongelman addiktoitunutta on vaikea auttaa.

Huumausaineiden saatavuus on viime vuosina helpottunut mm. anonyymin nettikaupan ja kannabiksen kotikasvattamojen myötä, eivätkä huumeiden laillistamispyrkimykset helpota tätä asiaa. Olisiko palattava ennalta ehkäisevän toiminnan juurille. Vanhemmilla on velvollisuus asettaa lapsille rakkaudella rakennetut, turvalliset rajat ja kertoa elämän riskeistä ja vaaratekijöistä – myös huumausaineiden vaaroista. Luotettavia aikuisia tarvitaan.

Meidän on vastuullisina päättäjinä kyettävä tekemään kestäviä päätöksiä tulevaisuuden turvaamiseksi. Meidän on pystyttävä katsomaan tulevia sukupolvia silmiin ja sanomaan: me teimme vuoksenne parhaamme. Aikaa ei ole hukattavaksi - elämä on tässä ja nyt.

Satakunnan veto- ja pitovoimatekijöitä ovat hyvä arki idyllisessä ympäristössä, monipuoliset palvelut, laadukkaat harrastukset ja pääkaupunkiseutua edullisemmat asumiskustannukset. Kun nämä tekijät ovat kunnossa, Satakuntaan sitoudutaan sydämellä.

Pitovoiman perustana on asukkaiden hyvinvointi ja sen edistäminen kaikin tavoin. Varmistamme Satakunnan hyvinvointialueen Satasairaalan olemassaolon. Erityistason palveluita tarjoavan Satasairaalan sydän on ns. kuuma sairaala, joka tarjoaa meille satakuntalaisille vuoden jokaisena päivänä ja hetkenä, ne palvelut, joita tarvitaan äkillisesti sairastuttua. Kuuman sairaalan muodostavat päivystysalue, teho- ja sydän ja muut valvontaosastot eri potilasryhmille, leikkaussalit ja näihin toimintoihin kiinteästi liittyvät tukipalvelut. Nykyisissä kuuman sairaalan tiloissa on suuria korjauspaineita ja tilat eivät vastaa enää tämän ajan haasteisiin. Uusia, entistä parempia toimintatapoja suunniteltaessa, lähtökohtana on asiakaslähtöisyys.

Sairaalan olemassaolon tärkein edellytys on osaava henkilökunta. Hyvät työolosuhteet nykyvaatimusten mukaisissa tiloissa on houkuttelevat ja innostavat mielenkiintoisen työn ohella.

Suomessa sairaalarakentamiseen on viimeisen vuosikymmenen aikana panostettu huomattavasti. Jyväskylään ja Kajaaniin on rakennettu kokonaan uusi sairaala, Hämeenlinnaan on uusi sairaala rakenteilla. Lähes jokaisessa sairaalassa on tehty erittäin mittavia investointeja, suurempia kuin Satakunnassa.

Kun haluamme, että meillä on tulevaisuudessakin edelleen laajan päivystyksen, tasokkaita palveluja tarjoava opetussairaala, on kuuman sairaalaan investointi elinehto. Kysymys kuuluu, haluammeko, että meillä on Satakunnassa oma laajan päivystyksen sairaala, vai haluammeko lähteä tulevaisuudessa hakemaan tarvitsemiamme palveluita esimerkiksi Turusta tai Tampereelta? Toimiva arki tehdään yhdessä.

Koulu opettaa, kasvattaa ja välittää. Suomen koululaitos on edelleen maailman parhaimmistoa huolimatta Pisan tulosten notkahduksesta. Suomalaisen koulutusjärjestelmän vahvuus ovat korkeasti koulutetut opettajat ja laaja pedagoginen vapaus toteuttaa opetusta. Tavoitteena meillä kaikilla on onnellinen ja osaava lapsi.

Koululle on kasattu kaiken aikaa lisää tehtäviä, vastuita sekä tavoitteita. Muutoksille ei ole aina annettu tarpeeksi aikaa. Koulun resursseja on leikattu samalla kun vaatimukset osaavista moniosaajista tuovat aina vain enemmän oppimistavoitteita koulun arkeen. On huomattava, että osa oppilaista tarvitsee paljonkin tukea oppiseen ja kasvuun.

Myös lähikoulussa oppilaalla on oikeus saada erityistä ja tarvittavaa tukea niin koulunkäynninohjaajan kuin muiden ammattilaisten taholta. Kouluissa tulee olla myös paikka, jossa voidaan rauhoittua ja oppia niissä tilanteissa, joissa iso ryhmä ei ole paras paikka oppia. Lisäksi on huomioitava, että lähikoululla on suuri merkitys turvalliseen kasvu- ja oppimisympäristöön. Lähikoulua on suosittava aina, kun se on suinkin mahdollista.

Koko suomalaisen yhteiskunnan kannalta on tärkeää, että kaikista pidetään huolta. Tarvitsemme entistä enemmän osaajia ja tekijöitä turvaamaan lasten arkea. Tässä koululla on tärkeä tehtävä löytää ja tukea lapsen oppimista niin, että hän yltää parhaimpaansa. Lisäksi tarvittaessa varhainen puuttuminen ja viranomaisten saumaton yhteistyö on kaiken keskiössä.

Tulevaisuuden kunta on ennen kaikkea sivistyskunta. Varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen on jatkossakin säilyttävä kuntien lakisääteisinä tehtävinä. Siirtoa hyvinvointialueille ei pidä tehdä. Muistettava on, että koulu ei yksin voi vastata oppimisesta ja kasvattamisesta, vaan siitä vastaa pääasiassa koti.

Tärkeää on, että koulu tarjoaa terveen ja turvallisen oppimisympäristön. Koulutuksellinen tasa-arvo kuuluu jokaiselle oppilaalle jokaisessa satakuntalaisessa koulussa. Nyt on aika tehdä töitä lasten tulevaisuuden eteen.

Keskusteluissa ihmisten kanssa esille nousee huoli omasta ja lähellä olevien ikäihmisten tulevaisuudesta. He muistuttavat, että Ikääntyminen ei ole sairaus vaan osa elämänkaarta. Monen ikääntyvän tärkein toive on, että he pystyvät asumaan omassa kodissaan mahdollisimman pitkään ja luottamaan siihen, että he tarvittaessa saavat erilaisia palveluita ja yksilöllistä apua.

Tärkeää on keskittyä kotiin annettaviin palveluihin, niiden saatavuuteen ja laadukkuuteen.
Tarpeesta on tehtävä yksilökohtainen palvelusuunnitelma ja ihmisen ääni tulee kuulua. Nopea tiedonkulku ja tiedon hyödyntäminen asiakkaan parhaaksi korostuu. Kokoomus on ehdottanut hoitotakuun lisäksi hoivatakuuta.

Kotona asumisen turvaa monen iäkkään kohdalla omaishoito. Tämän vuoksi on erittäin tärkeää
huolehtia omaishoitajien jaksamisesta. Omaiset tekevät suuren säästötyön hoitokuluissa, kun hoitavat läheistään kotona, vaikka sen arvokkuutta ei voi koskaan mitata rahassa. On tärkeää, että myös omaishoitajien hyvinvointiin panostetaan.

Satakunnassa on kehitetty ja otettu käyttöön monia hyviä toimintamalleja, joista on saatu kiitosta. Näistä yksi on kombilanssi-toiminta, jossa yhdistyvät koti- ja laitoshoidon geriatrinen osaaminen sekä hoitotasoinen ensihoito. Hoito viedään potilaan luo ja potilasta ei tarvitse siirtää. Hyvät käytännöt on tehty jaettavaksi.

Hyvinvointialueiden sotekeskuksissa tulee olla geriatrista osaamista. Otetaan siis käyttöön
moniammatillinen omatiimimalli ja huolehditaan, että apua ja tukea saadaan oikeaan aikaan, oikeasta paikasta. Satakunnassa voitaisiin erikoistua ikäihmisten hoitoon. Satasairaalassa toimiva opetussairaala voisi toimia alustana geriatrisen opetuksen ja -professuurin kokonaisuudessa.

Hyvistä palveluista huolimatta jossakin vaiheessa kotona selviytyminen ei enää ole mahdollista. Lisäksi
yksinäisyyden tunne voi aiheuttaa pelkoa ja koti voi alkaa tuntua turvattomalta. Silloin on huolehdittava, että tarjolla on ympärivuorokautista hoivaa ja niitä ovat tuottamassa monipuoliset palveluntarjoajat.

Hyvinvointi syntyy inhimillisyydellä ja välittämisellä.

Käynnistynyt vuosi on monella tapaa Porissa uudenlainen, erilainen. Kaupunginjohtajan valinta oli viime vuoden yksi keskeinen ja suurta huomiota saanut projekti. Kaupunginjohtajan rekrytoinnissa lähdettiin siitä, että asioita voidaan tehdä uudella tavalla. Rekrytoinnissa tehtiin oivalla tavalla myös kaupungin brändityötä sekä markkinointia. Pori noteerattiin. Rekrytoinnissa käytetty Porisuhdeneuvoja toi valtavan lisäarvon koko projektille. Hahmon tekijätiimi onkin ansainnut kaiken sen huomion ja palkintojen määrän, mitä heille on myönnetty kuluneen vuoden aikana.

Maaliskuun alussa Porissa aloittaa uusi kaupunginjohtaja Lauri Inna. Innan ja muun henkilöstön johdolla lähdemme tekemään uutta Poria 2030 -luvulle – yhdessä kaupungin strategian mukaisesti.

Hyvinvointialueen käynnistymisen myötä kaupungille jää edelleen tärkeä rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä. Kaupunginvaltuusto saakin käsiteltäväkseen Hyvinvointisuunnitelma 2025 -asiakirjan, joka on tässä työssä merkittävä ohjuri.

Sivistyksen ja elinvoiman merkitys korostuvat myös Porin kehittämistyössä. Olen saanut olla mukana monissa neuvotteluissa, joissa usein törmäämme siihen, että meiltä puuttuu oma hankeyksikkö. EU:n ja kansallisen tason hankerahoitukset tulee käytännössä etsiä ja löytää. Niiden oikea-aikainen hakeminen vaatii omat resurssinsa ja osaamisen: Tämä aihe meidän tulee tarkasti suunnitella ja varmistaa. Näillä rahoilla tehdään juuri niitä kehittämisaihioita, jotka vievät ja kehittävät Poria eteenpäin ja nostavat kaupunkiprofiilia. Tällä hetkellä ero muihin kaupunkeihin on vielä liian suuri.

Ei sovi myöskään unohtaa, että erinomaista työtä tehdään jo nyt Prizztechin ja Samkin yksiköissä, mutta lisävahvistukset tulisi kohdentaa Porin omiin kehityshankkeisiin. Tässä annamme valtavan tasoituksen muille kaupungeille, kun meillä ei ole täysipainoista henkeresurssia. Tähän pitää saada muutos.

Rohkeilla avauksilla ja uusilla panostuksilla rakennetaan tulevaisuuden Poria. Lähtökohdat ovat samat kuin muilla kaupungeilla – mahdollisuudet pitää vain osata hyödyntää.

Nuorten tekemien rikosten määrä on noussut huolestuttavaksi ajan ilmiöksi ja siltä ei ole voitu välttyä Satakunnassakaan. Lounais-Suomen poliisi tiedotti, että kuluneen vuoden aikana alueella henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten määrä, joissa epäilty on alle 15-vuotias, on noussut liki 20 prosenttia. Nousua on tapahtunut myös 15-17-vuotiaiden nuorten kohdalla 15 prosenttia.

Ilmiössä näkyy väkivalta, päihteet, pikkurikokset ja muu erilainen ilkivalta, joita alaikäiset nuoret tekevät. Lisäksi yleensä tapahtuma kuvataan ja videota levitellään eri sosiaalisen median kanavissa. Kuvatut klipit voivat olla hyvinkin raakoja tai muuten epäasiallisia.

Merkkejä nuorten jengiytymisestä on tullut myös poliisin tietoon. Silloin toiminta on vieläkin organisoituneempaa ja mukana näyttäytyy huumeet.

Syitä häiriökäyttäytymiseen voi olla nuorten kohdalla useita. Koronan jälkeen moni tekeminen tai harrastus on saattanut jäädä pysyvästi tauolle, myös erilainen ahdistus on voinut lisääntyä.

Nuorille pitää tehdä hyvin selväksi, mitä seurauksia fyysisestä tai henkisestä väkivallasta todellisuudessa koituu. Itse tervehdin ilolla sitä aikaa, kun jokaisella koululla oli nimetty koulupoliisi, joka piti aktiivisesti yhteyttä omaan kouluunsa ja tiesi arjen tapahtumista sekä antoi laillisuuskasvatusta.

Huoli häiriökäyttäytymisestä on kaikilla viranomaisilla. Tärkeää on, että nuorten tekemisistä tiedetään ja tieto kulkee. Kodin ja koulun välinen vuoropuhelu on erityisen tärkeää, jotta tiedämme, mitä nuorien keskuudessa tapahtuu. Meidän aikuisten tehtävänä on turvata nuorten hyvinvointi ja turvallisuus. Varhainen puuttuminen on parasta välittämistä.

Vahva erikoissairaanhoito on maakuntamme kehityksen edellytyksistä. Satasairaala on laajan päivystyksen sairaala ja tarkoittaa meille satakuntalaisille erikoisosaamista vaativaa, laajan hoitotason palvelurakennetta. Satasairaalan olemassaolo ei ole itsestäänselvyys. Sen olemassa olon edellytyksinä ovat osaava henkilökunta, laadukas hoito ja jatkuva toiminnan kehittäminen, kilpailukykyinen infrastruktuuri, ja se, että me satakuntalaiset haluamme alueella olevan oman, eritystason palveluja tarjoavan sairaalan.

Satasairaalassa on menossa Satasairaala uudistuu -hanke. Sen yksi iso kokonaisuus on käynnissä oleva Satapsykiatrian rakentaminen, joka valmistuu vuoden 2023 aikana. Hanke on historiallisesti suuri myös kustannusten näkökulmasta. Investointi on kuitenkin täysin välttämätön sekä lainsäädännöllisestä näkökulmasta että toiminnan kehittämisen kannalta. Satapsykiatrian toimintojen tuominen pääosin somaattisen sairaalan yhteyteen tuo myös niin paljon toiminnallisia etuja, että hanke on taloudellisestikin kannattava.

Satasairaala uudistuu -hankkeen seuraavassa vaiheessa suunnitellaan koko maakunnan tarpeet vahvasti huomioiden ja nimenomaan optimaalisen toiminnan lähtökohdista ns. kuumasairaalan toiminnallinen kokonaisuus. Tämä kokonaisuus on se osa sairaalaa, joka tarjoaa meille satakuntalaisille vuoden jokaisena päivänä, jokaisena hetkenä palvelut, joita tarvitaan äkillisesti sairastuessaan. Voidaan sanoa, että kuumasairaalan toiminnat muodostavat Satasairaalan ytimen. Tässä ytimessä ovat päivystysalue, teho- ja valvontaosastot eri potilasryhmille, leikkaussalit ja näihin toimintoihin kiinteästi liittyvät tukipalvelut.

Nykyisissä tiloissa on suuria korjauspaineita ja tilat eivät vastaa enää tämän ajan haasteisiin. Vaikka tulevaisuuden sairaalan toiminnot kehittyvät, myös seiniä tarvitaan edelleen. Nykyisellään neliöt eivät ole oikeissa paikoissa oikeille toiminnoille. On hyvä huomioida, että toimivat tilat vaikuttavat moneen, esimerkiksi kilpailuun siitä, halutaanko meidän omaan sairaalan hoitoon. Toimivat tilat luovat työhyvinvointia ja vaikuttavat siihen, kuinka kilpailukykyinen työnantaja on.

Viime vuodet ovat lisäksi osoittaneet, että sairaalatilojen muunneltavuus on erityisen merkityksellistä, jotta erilaisia hoitotarpeeseen vaikuttaviin tekijöihin pystytään reagoimaan nopeasti ja tehokkaasti.

Tulevien hyvinvointialueiden rahoitus ei lisäänny. Siksi on tärkeää, että rakentamisen kustannukset ovat maltillisia sairaalan kokonaisbudjetin menoihin nähden ja tilojen suunnittelu tehdään huolella. Tuleva sote-uudistus ei pysäytä investoinnillisia tarpeita ja suunnittelua tulee viedä voimallisesti eteenpäin.

Uusien hyvinvointialueiden aloittaessa yhtenä tavoitteena on perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rajapintojen yhteensovittaminen. Vahva osaajien verkosto – ihmiset - tekevät työn. Toimivat sekä modernit tilat ovat osaajien lisäksi toiminnan kulmakivi myös tulevaisuudessa.

Valtuustotyöskentely uusien päättäjien johdolla on lähtenyt vauhdikkaasti käyntiin. Porissa valtuusto
uusiutui merkittävästi ja uusia valtuutettuja on peräti 24 59:stä. Syksy onkin Porissa käynnistynyt jo valtuutettujen koulutusrupeamalla. Perehdytys on tärkeä vaihe valtuustotyöskentelyn aloittamisessa
ja se on tarpeellista ihan jokaiselle valtuutetulle. On tärkeää taustoittaa asiakokonaisuuksia, sillä se helpottaa asioiden haltuun ottamista ja jouhevoittaa päätöksentekoa.

Myös valtuustotyöskentelyä pitää voida uudistaa. Porissa otetaankin käyttöön valtuuston kokouksien yhteydessä pidettävät tiiviit tietoiskut eri aihekokonaisuuksista. Erilaiset iltakoulut laajojen asioiden käsittelyissä tulevat varmasti tarpeeseen kauden aikana. Taustatilaisuuksia järjestetään jatkossa myös medialle. Lisäksi viranhaltijat ovat aina valtuustoryhmien käytettävissä ja auttavat ryhmiä tiedonhaussa.

Luottamushenkilöt ja viranhaltijat pohtivat Porin tulevaisuutta Porin Nuorkauppakamarin ja kaupungin yhteisessä Tulevaisuusfoorumissa lokakuussa. Se on hyvä lähtölaukaus kaupungin strategiatyön valmistelulle.

Porin visiossa todetaan, että "porilainen pärjää. Aina." Pohdittavaa meillä onkin siinä, miten pidämme porilaiset tyytyväisinä, jotta he haluavat olla porilaisia nyt ja aina. Tämä edellyttää sitä kuuluisaa pitovoimaa. Hyvä elinympäristö ja toimiva sekä ketterä palvelurakenne ovat tärkeitä. Kun
kaupunkilainen tarvitsee palveluita, ne pitää olla mutkattomasti saatavilla.

Oma lukunsa on vetovoima. Visiossamme mainitaan myös, että Pori kasvaa kestävästi ja
verkottuu vahvasti. Tarvitaan vetovoimaa yrityksille. Tässä Honkaluodon ja koko lentokenttäalueen kehittäminen on tärkeä kokonaisuus. Edellytyksenä on, että pystymme ketterästi tarjoamaan yrityksille tontteja ja tiloja.

Kasvu vaatii tuekseen hyviä liikenneyhteyksiä. Nyt onkin aika katsoa valtateiden 2 ja 11 suuntaan sekä raideliikenteen ja lentoliikenteen tulevaisuuteen. Kaikki tämä vaatii vahvaa verkostoitumista ja paikkansa ottamista Suomen 10. suurimpana kaupunkina.

Porin yliopistokeskuksen ja korkeakoulutuksen kehittämiseen liittyvä selvitys tehtiin viime kaupunginhallituksen aloitteesta. Yliopistotasoinen koulutus ja vahva yliopistokeskus osana muuta korkeakouluverkkoa on hyvin tärkeää maakunnan kehittämisessä. Nyt on selvityksen jalkauttamisen aika.

Myös osaavasta työvoimasta on monessa yrityksessä pulaa. Ratkaisuja joustavien koulutusmallien löytämiseen yhdessä yritysten ja oppilaitosten kanssa on etsittävä.

Sote-uudistus on merkittävä. Nyt on keskityttävä siihen, että satakuntalaiset saavat uudella hyvinvointialueella parhaat ja oikea-aikaiset palvelut. Tässäkin Porin pitää profiloitua vahvana ja
yhteistyökykyisenä maakunnan keskuskaupunkina.

Alkaneen valtuustokauden aikana yhteistyö ja yhdessä tekemisen merkitys korostuu. Isoja asiakokonaisuuksia ei viedä maaliin repimällä, vaan rakentamalla. Kipeitäkin päätöksiä on tiedossa, mutta yhteistyö ja avoimuus auttavat. Porilaisuus on asenne ja sitä meiltä löytyy!

Sakari Muurinen kirjoitti analyysin otsikolla: ”Sopu lähellä Porin perusturvassa” Satakunnan Kansassa 16.5.2021. Artikkeli käsitteli Porin perusturvan tehostettua palveluasumista ja siihen liittyvää palveluntuottajien tilannetta. Asia on tosiaan ollut myös poliittisesti pinnalla.

Kyse on lyhyesti siitä, että yksityiset palveluntuottajat ovat toistuvasti esittäneet huolensa, että kaupungin maksama vuorokausihinta vanhusten tehostetussa palveluasumisessa ei ole riittänyt kattamaan kuluja. Jokainen ymmärtää, että näin toiminta ei pitkään kannata ja uhkana on pienten palveluntuottajien ajautuminen konkurssiin.

Niin kuin Muurinen kirjoitti, kokoomuksen edustaja on ollut yhteydessä tämän hädän keskellä demareihin - toki myös muihinkin. Miksi näin tehtiin? Lukuisat yhteydenotot, joita asian ympäriltä olemme saaneet ja huoli palveluverkosta sekä tulevaisuuden näkymistä ikäihmisten palveluissa, sai meidät toimimaan.

Politiikassa mikään puolue ei onnistu yksin, vaan asioita viedään eteenpäin yhdessä. Meille on tärkeää, että asiaa katsotaan kokonaisuutena ja ennen kaikkea asiakkaan näkökulmasta. Tämä on asiakokonaisuus, jossa tarvitaan pitkänäköisyyttä. Ikäihmisten määrä lisääntyy ja erilaisia palvelumuotoja tulee kehittää entisestään. Siksi on rikkaus, että tuottajia on erilaisia ja erikokoisia. Tähän tarvitaan kaupungin omaa tuotantoa, pieniä palveluntuottajia ja toisaalta suurempia toimijoita. Kaikki ovat tärkeitä lenkkejä, jotta palvelut toimivat ja kehittyvät.

Asia etenee ja on nyt perusturvalautakunnan päätöksellä palautettu uudelleen valmisteluun ja neuvotteluun hinnankorotusehdotusten osalta. Rakentavalla ja yhteistyötä korostavalla otteella luodaan tässäkin luottamusta.

Tärkeää on, että palveluja voidaan tuottaa monipuolisesti iäkkäille jatkossakin. On ikäihmisen etu, että hänellä on mahdollisuus valita asuinpaikkansa inhimillisestä näkökulmasta ja omista tarpeistaan katsoen myös tehostetussa palveluasumisessa. On syytä muistaa, että yksityisetkin palveluntuottajat työllistävät suuren määrän ihmisiä. Heidänkin tulevaisuutensa ja työrauha on turvattava.

Kokoomus on pitkään ajanut niin kaupunginhallituksessa kuin perusturvalautakunnassa palvelusetelin laajaa käyttöä. Se mahdollistaa valinnan vapauden ja asiakkaan äänen kuuluvuuden. Vaikka päätökset palvelusetelin käytöstä on tehty, se ei edelleenkään toimi käytännössä ideaalilla tavalla. Siihen on ehdottomasti saatava muutos tulevalla valtuustokaudella.

Porin yliopistokoulutuksen laajentaminen on saanut reilusti tuulta purjeisiinsa. Nyt pohdimme jo aidosti, miten tieteellistä koulutusta maakunnassa kehitetään.

Tähän keskusteluun haluan jälleen nostaa geriatrian professuurin. Ikäihmisten hoitoon erikoistunut lääketiede ja tutkimus olisi ajankohtainen alue eikä vähiten siksi, että väestön ikääntyessä ja paineiden kohdistuessa terveydenhuoltoon ja hoitotyöhön meidän pitää löytää avauksia, jotta ala houkuttelee ja pitää kiinni osaajista.

Pohjat ovat vahvat. Satasairaala toimii opetussairaalana, johon kuuluu merkittävänä osana lääkäreiden ja muiden terveydenhuoltoalan opiskelijoiden kouluttaminen sekä henkilöstön tutkimus- ja koulutustyö. Opetuksesta vastaavat erikoisalojen lääkäriopettajat, jotka opetuksen ohella tekevät usein potilas- ja tutkimustyötä. Myös opetushoitajilla on keskeinen roolinsa. Koulutus- ja tutkimustyötä tehdään myös Porin perusturvassa.

Käsittelimme viime sairaanhoitopiirin yhtymähallituksessa Turun yliopistollisen keskussairaalan erityisvastuualueen opetuksen ja koulutuksen toimintasuunnitelmaa vuoteen 2023 saakka. Suunnitelmaan on kirjattu Tyksin, Satasairaalan ja Vaasan sairaanhoitopiipirin näkemykset yhteisistä koulutuksellisista tavoitteista. Monitieteellisellä ja asiakaslähtöisellä tutkimuksen kehittämisellä varmistetaan henkilökunnan osaaminen muuttuvassa toimintaympäristössä. Keskeistä on yhteistyö koulutusorganisaatioiden kanssa. Erva-yhteistyö mahdollistaakin koulutuksellisen ja tieteellisen toiminnan laajemmalla väestöpohjalla.

Myös Porissa tapahtuu. Himmelin muutoshanke sisältää suunnitelman maakunnallisen geriatrisen hoidon keskuksesta. Siellä toimisi geriatrian poliklinikka, arviointi- ja kotiinkuntoutusyksikkö, omaishoidon tukeminen ja lyhytaikaishoito. Keskus antaa valmistuessaan erinomaiset toimintaedellytykset tutkimuksellisen näkökulman vahvistamiseen ja mahdollisuuden yhteistyöhön maakunnan perusterveydenhuollon muiden yksiköiden kanssa.

Satakunnan vahvuutena on myös robotiikka. Uusilla innovaatioilla ja teknologialla on oma roolinsa hoitotyön kehittämisessä. Teknologian avulla voidaan tuoda esimerkiksi turvaa ikäihmisten arkeen ja helpottaa itsenäistä asumista. Innovaatioalustat näkyvät jo nyt muun muassa Samkin ja Satasairaalan yhteistyössä.

Henkilöstö on kaiken toiminnan voimavara - osaamisen kehittäminen taas strateginen valinta. Valmistuva hoitohenkilöstö antaa arvoa sille, miten omalla urallaan voi kehittyä ja millaiset valmiudet ympäristö tähän tarjoaa. Lisäksi pidämme kiinni osaajista ja voimme rekrytoida uusia ammattilaisia.

Satasoten valmistelu on käynnissä. Nyt on aika arvioida, haluammeko nostaa tieteellisen sekä tutkimuksellisen ja moniammatillisen geriatrisen osaamisen eturiviin ja siten olla suunnannäyttäjänä ikäihmisten hoidossa. Tähän meiltä löytyy kaikki edellytykset – kaiketi tahtoakin.

Toimittaja Sakari Muurinen kirjoitti Satakunnan Kansan pääkirjoituksessa 23.9.2020 otsikolla: Satasairaalan jättihanke osuu huonoon hetkeen. Kirjoitus jätti huomioimatta investointien taustalla olevat syyt, mikä näin päättäjän näkökulmasta vaatii täydentämistä.

Muurinen nosti esiin "sairaalanmäelle nousevat hulppeat tilat psykiatriselle osastonhoidolle sekä avohoidolle". Satasairaala on laajan päivystyksen sairaala ja se tuo mukanaan vastuun laajan päivystyksen velvoitteista. Psykiatrian päivystys muiden erikoisalojen yhteydessä on lain tuoma vaatimus, johon pitää vastata. Lisäksi nykyisistä tiloista Harjavallassa aika on ajanut ohi. Jo pelkästään potilaiden kuljettamisesta Porin ja Harjavallan välillä vuositasolla kertyy maailmanympärysmatkan verran ajokilometrejä.

Huoli kuntataloudesta ymmärretään myös Satasairaalassa ja samat säästö- ja kustannuspaineet heijastuvat sairaalan toimintaan. Sairaanhoitopiiri on käynnistänyt tuottavuusohjelman sekä talouden tasapainotustoimet, joilla etsitään säästöjä tuleville vuosille. Säästöjen saavuttamiseksi tarvitaan myös tiivistä yhteistyötä kuntien kanssa. Peruspalveluiden toimiminen ja avun saaminen nopeasti omasta kotikunnasta vähentää potilasvirtaa erikoissairaanhoitoon ja päivystykseen. Ennalta ehkäisevillä palveluilla on lisäksi iso merkitys.

Investointeja sairaalamaailmassa ei voi jättää tekemättä, mutta niiden on maksettava itsensä takaisin. Käsillä olevat hankkeet on mietitty Satasairaalassa hyvin tarkasti. Suunnittelussa on vahvasti huomioitu se, että tulevaisuuden hoitotyö muuttuu kaiken aikaa. Esimerkiksi vuodepaikkojen määrä vähenee tasaiseen tahtiin sairaalanmäellä muiden muassa päiväsairaalatoiminnan ja digitalisaation ansiosta.

Se ei kuitenkaan sulje pois sitä tosiasiaa, että vanhat seinät ja tilat eivät aina vain taivu uuteen. Oman harminsa myös sairaalan tilaverkossa tuovat huonokuntoiset tilat. Siksi investointeja seiniin on myös pakko tehdä. Tulevaisuuden rakennushankkeet tuleekin arvioida tarkasti niin, että ne vastaavat tuottavuuden lisäämiseen sekä tehokkuustarpeisiin. Satasairaalan investoinnit somaattisten hoitotilojen kehittämiseen maksavat itsensä takaisin 10-12 vuodessa.

Kokonaisuus haastaa myös henkilöstöä. Jatkuva muutos- ja kehittämistarve heijastuu henkilöstön käyttöön ja sitä kautta heidän sijoittumiseen, työhyvinvointiin ja jaksamiseen. Samaan aikaan tulee huomioida, että kilpailemme osaavasta henkilökunnasta muiden työnantajien kanssa. Osaava henkilöstö ei ole itsestäänselvyys vaan vaatii sekin panostuksia. Monen alan erikoislääkäreistä on meilläkin huutava pula.

Satakuntalaiset ansaitsevat laadukasta hoitoa. Tähän liittyy olennaisesti päivystyksen aseman turvaaminen. Kun apua tarvitaan, sitä pitää saada läheltä. Satasairaalan pitää olla vetovoimainen työpaikka ammattilaisille ja hyvän hoidon tuottaja asiakkaille. Tähän emme ilman investointeja pysty.

Mari Kaunistola, sairaanhoitopiirin yhtymähallituksen jäsen (kok.)

Jaakko Aromaa, Satakunnan sairaanhoitopiirin valtuuston II vpj. (kok.)

Lounais-Suomen alueella myös huumausainerikollisuus kasvoi viime vuonna edellisvuoteen verrattuna 9 prosenttia. Tilastot kertovat karua kieltään, sillä vuodesta 2016 kasvua on tapahtunut reilu 23 prosenttia. On kuitenkin huomioitava, että huumausainerikollisuus on aina piilorikollisuutta, josta viranomaisten tietoon tulee valitettavasti vain murto-osa. Lisäksi huumausainerikollisuus tuo mukanaan muuta rikollisuutta kuten väkivalta-, omaisuus- ja liikennerikoksia ja kasvava ongelma näkyy paljon laajemmin.

Huumerattijuopumuksien määrän lisääntymiseen ei varmasti löydy yhtä yhteistä selittäjää. Huumausaineiden kokeilu ja käyttäminen ovat valitettavasti yleistyneet ja myös asenteissa on tapahtunut muutoksia. Kansalaisten herkempi ilmoituskynnys epävarmoista autoilijoista liikenteessä on lisännyt tapausten paljastumista. Puuttumista on viime vuosina tehostettu ja poliisilla on käytössään entisestään tarkempia testausmenetelmiä ja paremmat valmiudet tunnistaa huumeiden vaikutuksen alaisena ajavia henkilöitä. Poliisin tekemän positiivisen pikatestin jälkeen verikokeella varmistetaan, mitä ainetta kuljettajan elimistössä on ollut ja kuinka paljon. Yleisimpiä käytettyjä huumausaineita ovat kannabis ja amfetamiini sekä huumausaineeksi luokitellut lääkeaineet.

Liikenteenvalvonta on poliisin tehokas keino tehdä huumausainevalvontaa. Poliisi näkee ja tapaa kaikkea mahdollista juuri tien päällä. Myös poliisin toimivaltuudet tulee olla ajan tasalla. Lainsäädännöllä voidaan helpottaa ja nopeuttaa käytännön puuttumista. Keskusteluun kannattaisikin ottaa, voisiko positiivisen huumepikatestin tuloksen tullessa partiolla olla peruste tehdä paikkaetsintä autoon ja henkilötarkastus henkilölle poliisimiehen päätöksellä. Nykyään tähän vaaditaan päällystön kotietsintämääräys ja hallinnollisia toimenpiteitä pöytäkirjoista byrokratiaan.

Huumerattijuopumuksesta kiinnijäämistapaukset tulee nähdä tärkeänä ajankohtana myös päihteiden väärinkäyttäjien tavoittamiselle ja jatkossa hoitoonohjaukselle. Siksi viranomaisten yhteistyö ja tehokas käytännön puuttuminen edellyttävät hoitoon ohjauksen toimivia ja tehokkaita käytäntöjä, jotta apua saadaan reaaliajassa.

On tärkeää, että toimintaympäristömme muuttuessa ja haastaessa turvallisuustyötä, poliisilla on resursseja tehdä myös perustyötään: näkyvää, paljastavaa toimintaa sekä oma-aloitteista liikenteenvalvontaa. Tällä työllä voidaan lisätä liikenneturvallisuutta ja meidän kaikkien turvallisuutta, mutta sillä on myös ennalta ehkäisevää vaikutusta.

Syksyn ensimmäisessä kaupunginvaltuuston kokouksessa 23.9. saimme kuulla, että Porin talous on sakkaamassa arvioitua jyrkemmin. Edellisessä, kesäkuussa pidetyssä kokouksessa arvio alijäämästä oli vielä ”maltillinen” 15 miljoonaa. Tämän hetken arvion mukaan olemme tekemässä tänä vuonna vähintään 30 miljoonan euron alijäämän. Summa on siis kaksinkertaistunut runsaassa kahdessa kuukaudessa.

Etlan syyskuussa julkistaman suhdanne-ennusteen mukaan julkistalouden tasapaino heikkenee hidastuvan kasvun ja maan hallituksen menolisäysten vuoksi. Monet hallituksen suunnitelmat lisäävät kustannuksia myös Porissa. Samaan aikaan työttömien määrä on nousussa ja verotuloennuste laskussa. Nyt viimeistään on jokaisen ymmärrettävä, missä tilanteessa kaupungissa ollaan. Selitykseksi ei kelpaa, että myös muilla menee huonosti.

Kokoomus jättäytyi joidenkin valtuustoryhmien tekemästä ns. Pori-sopimuksesta pois pari vuotta sitten. Hintalappu sopimukselle oli liian kova. Säästämisen aika oli kuulemma ohi ja lähes välittömästi lisättiin pysyviä menoja ja samalla korotettiin veroja. Veronkorotuksella (0,5%) kerrottiin varauduttuvan kuluvan vuoden alijäämään. Tällä hetkellä alijäämän kattaminen tarvitsisi noin 5% veronkorotuksen.

Kokoomuksen tahto oli lähteä tekemään vastuullisia ja pitkäjänteisiä päätöksiä tulevaan taloustilanteeseen varautuen. Kaikki merkit olivat nähtävissä jo silloin. Vastuullisuus ei tarkoita pelkästään ikäviä leikkauspäätöksiä vaan myös kunnianhimoisia ja kaupunkia uudistavia tekoja. Jotta kaupunki kehittyy, sen pitää olla helposti tavoitettava, kilpailukykyinen ja ketterä. Eristäytyminen ja selittely eivät meitä eteenpäin vie.

Rakenteelliset uudistukset ovat välttämättömiä eikä kukaan voi tilanteelta enää ummistaa silmiään. Tarkastelua voidaan tehdä asiakaslähtöisesti. Esimerkiksi sotepuolella hoitoon pääsy nopeammin vaatii paljon petrausta. Aina ei tarvita lääkäriä, myös hoitajan vastaanotto auttaa monessa asiassa. Tärkeintä on, että kunta pystyy tarjoamaan sille kuuluvia palveluja ja ne ovat saatavilla ilman kohtuutonta odottamista. Yhteistyötä on lähdetty rakentamaan myös sairaanhoitopiirin kanssa. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyön kehittäminen on iso mahdollisuus vähentää molempien korkeita kustannuksia, kun uusia toimintamalleja voidaan etsiä ennakkoluuttomasti.

Kaupungissa on parhaillaan käynnissä eri toimialojen toiminnan arviointeja. Näistä saadut tulokset ja ehdotukset edellyttävät poliittisten päättäjien vastuunottoa ja kykyä tehdä rohkeita päätöksiä. Toimintoja on nyt toden teolla uudistettava. Se on samalla mahdollisuus kaupungin työnantajakuvan kirkastamiseen ja kiinnostavuuteen. Hyvät ideat voivat olla yllättävän lähellä. Esimerkiksi teknisen toimialan vastavalmistuneessa auditoinnissa on asioita, joita olisi järkevää ottaa käyttöön muillakin toimialoilla.

Kokoomus on mielellään mukana niissä pöydissä, joissa tehdään vastuullista ja kestävään taloudenpitoon perustuvaa kuntapolitiikkaa kaikkien porilaisten eduksi. Vaikeitakin päätöksiä voidaan tehdä myös ihmisläheisesti ja maalaisjärkeä käyttäen. On tärkeää huomioida sekä työtä tekevä henkilöstö että erityisesti kaikki porilaiset.

Anttivesa Knuuttila, Mari Kaunistola, kokoomuksen valtuustoryhmän jäsenet

Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen ja onnelliseen elämään. Meillä kaikilla on suuri vastuu luoda lapsillemme turvallinen tie lapsuudesta aikuisuuteen. Vanha sanonta ”koko kylä kasvattaa” voidaan ajatella koskettavan meitä kaikkia.

Lapsiin kohdistuvat turvallisuusriskit vaihtelevat paikkakunnittain ja kouluittain. Lasten, vanhempien, koulun henkilökunnan ja poliisin yhteistyöllä voidaan merkittävästi parantaa lasten arjen turvallisuutta koulussa ja vapaa-ajalla.

Hyvä ajatus on vanhempien paikallinen verkosto, joka voi sopia yhteisistä lapsia koskevista säännöistä, joita kaikki kodit sitoutuvat noudattamaan. Hyviä sovittavia asioita ovat kotiintuloajat, nettiaika, kännykän käyttäminen ja kiusaamiseen puuttuminen. Islannissa päättäjät ja vanhemmat sitoutuivat
noudattamaan yhdessä sovittuja päätöksiä ja kantamaan yhdessä vastuuta lasten ja nuorten parhaaksi tehdyistä sopimuksista. Islannissa sovittiin esimerkiksi siitä, että 13- 16 vuotiaiden tulee olla kotona klo 22.00 mennessä ja alle 13-vuotiaiden täytyy olla iltaisin kotona ennen kahdeksaa. Lisäksi lähes kaikki
lapset ja nuoret ohjattiin jonkun harrastuksen pariin. Toimenpiteillä lasten ja nuorten psyykkinen ja
fyysinen hyvinvointi lisääntyi merkittävästi.

Jokaisella koululla tulisi olla nimetty koulupoliisi, joka vierailisi säännöllisesti kouluissa ohjaamassa turvalliseen liikennekäyttäytymiseen sekä ohjamaan nuoria noudattamaan lakeja Ja hyvää käyttäytymistä. Uudenlaiset sosiaaliset mediat ovat pienentäneet maailmaa hyvässä ja pahassa. Some-maailma luo myös alustan kiusaamiselle ja väylän pahaa tarkoittaville ihmisille. On ensiarvoisen tärkeää, että koulussa ja kotona on saatavilla oikeaa tietoa ja valistusta myös sosiaalisen median vaaroista.

Nuorista aivan liian moni ei löydä paikkaansa. Tämä on inhimillisesti väärin, mutta on myös suuri taloudellinen uhka. Olisikin tärkeää, että siirrymme puheista tekoihin. Varhainen puuttuminen lasten ja perheiden ongelmiin on parasta lapsi- ja perhepolitiikkaa. Ajatus siitä, että oppivelvollisuusikää nostamalla ratkaistaan nuorten ongelmat, on näköalaton ja kallis ratkaisu. Sukupolvilta toisille siirtyvä perheiden huono-osaisuus on asia, johon puuttumalla saadaan lasten elämän tielle uutta suuntaa. oikein onnistunut, inhimillinen ja kohtaava lapsi- ja perhepolitiikka voisi antaa monelle lapselle uusia eväitä onnelliseen elämään. Tärkeää on löytää innostus oppimiseen ja työn tekemiseen. Jos nuori ei saa perusopetuksen jälkeen mitään tutkintoa, niin helposti hän syrjäytyy ja elämän täyttää helposti päihteet ja sitä kautta mukaan tulevat muut vakavat ongelmat.

Porissa ja Ulvilassa on otettu IceHearts -toiminta mukaan tukemaan lapsia ja nuoria joukkueurheilun avulla. Tämä on yksi hieno konkreettinen päätös.

Lapsiperheille tulee olla tarjolla erilaista tukea. Lisäksi tarvittaessa tarvitaan aitoja tekoja lasten ja perheiden arjessa. Aito kohtaaminen on meille kaikille tärkeää!